Viulu ja piano soivat elegantisti kamarimusiikkikonsertissa Kankaanpäässä

Konsertissa esiintyivät Iris Saviauk (vasemmalta), Piia Hautala, Anneli Vaahtoranta ja Hanna Raiskio.

6.11. 15:28

Thomas Byström 250 vuotta. Kamarimusiikkikonsertti 5. 11. Aspin talon Sali, Kankaanpää. Viulu-piano -duot Hanna Raiskio - Piia Hautala ja Iris Saviauk - Anneli Vaahtoranta. Järj. Satakunnan Soitannollinen Seura (konserttisarja 5. -20. 11.)

Viulisti Iris Saviauk aloittaa iloisesti rallatellen Thomas Byströmin Sonaatin klaveerille ja viululle op. 1 nro 1. Anneli Vaahtoranta pianon ääressä on täysillä mukana kepein juoksutuksin.

1800-luvun taitteessa sonaatit merkittiin vielä pianosonaateiksi obligatoviulun säestyksellä. Thomas Byströmin opus 1:n kolme sonaattia ovat jo muodoltaan duosonaatteja, joissa kummallakin instrumentilla on itsenäistä sanottavaa.

Ensimmäisessä sonaatissa tuli heti ahaa-elämys, näinkö tarttuvia melodioita on Suomen ja Ruotsin maaperällä jo Ruotsin vallan loppuaikoina sävelletty. Hitaan, Adagio-osan alun kaihoisa pianosoolo kehkeytyi viulun teemassa surumieliseksi, joka kosketti kauneudellaan. Nopea päätösosa soi raikkaana.

Toinen viulu-piano -duo, Hanna Raiskio ja Piia Hautala tarttuivat Byströmin sonaattiin nro 2 jämerillä yksiäänisillä (unisono) -kuvioilla. Vaikutelma oli modernimpi sävellajeissaan ja jaksotuksissaan.

Hidas johdanto jatkui tulituksena nopeassa osassa. Flyygelin kannen korkeus oli tarkkaan harkittu. Kantta laskettiin runsaasti alaspäin ennen Raiskion ja Hautalan soittovuoroa. Vaikutelma oli huolitellun hienostunut menuetin tanssillisessa poljennossa, mikä vielä piirun verran korostui trion jälkeen alkuosan kertauksessa. Piia Hautalan piano sykki päätösosassa viulun tahtiin asteittain nousevissa motiiveissa ja tuki viulun virtuoosissa alaspäisissä kuluissa.

Suomen ja Ruotsin musiikin historian säveltäjänimet ovat pitkälti samat. Thomas Byström siirtyi 21-vuotiaana (vuonna 1793) Tukholmaan, Bernard Henrik Crusell, syntymäpaikka Uusikaupunki, kaksi vuotta aikaisemmin ja Erik Tulindberg vuonna 1797.

Konsertin muu ohjelma koostui suomalaisista viulukirjallisuuden ”helmistä”. Hanna Raiskion ja Piia Hautalan Melartinin Elegia soi sydämeenkäyvän hillitysti kansallisromanttinen paatos sopivasti annosteltuna.

Duo Saviauk - Vaahtoranta esittivät Toivo Kuulan Sanattoman laulun, Jean Sibeliuksen Valssin ja Noveletten sekä Armas Järnefeltin Kehtolaulun. Sanattomassa laulussa Vaahtorannan piano kimmelsi ja Saviaukin leveissä jousenvedoissa ja kiinteässä äänenmuodostuksessa ilmeni viulistin ominaislaatu sykähdyttävästi.

Sibeliuksen Valssi ei aivan lähtenyt lentoon. Novelettessa duon musisointi ylsi täyteen hehkuun.

Kankaanpään musiikkiopiston uusissa tiloissa Kankaanpään opiston yhteydessä, Aspin talon salissa on katto korkealla entiseen verrattuna.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut