Säveltäjä Kari Tikka on kuollut

Oboistina ja kapellimestarina työskennellyt Kari Tikka keskittyi säveltäjänä hengellisiin aiheisiin.

Kapellimestari Kari Tikka kuvattuna vuonna 2008.

19.10. 19:19

Kapellimestari ja säveltäjä Kari Tikka on kuollut. Asiasta kertovat Tikan omaiset sosiaalisessa mediassa. Tikka oli syntynyt Siilinjärvellä 13. huhtikuuta 1946 ja kuoli 17. lokakuuta 2022. Hän oli kuollessaan 76-vuotias.

Kari Tikka aloitti muusikonuransa oboistina ja soitti 1960-luvulla sekä Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa että Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Hän opiskeli myös orkesterinjohtoa Jorma Panulan kapellimestariluokalla Sibelius-Akatemiassa ja sävellystä Joonas Kokkosen ja Einojuhani Rautavaaran oppilaana. Nuoruusvuosien jälkeen hänet tunnettiinkin paremmin kapellimestarina ja säveltäjänä kuin oboistina.

Jo kapellimestarinuransa alussa vuonna 1970 hän pääsi Kansallisoopperan kapellimestariksi ja työskenteli siellä yli 40 vuoden ajan. RSO:n kapellimestarina hän työskenteli vuosina 1972–76 ja Tukholmassa kuninkaallisen oopperan kapellimestarina vuosina 1975–77.

Säveltäjänä Tikka keskittyi hengellisiin aiheisiin. Ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 1960-luvulla ja sävellystyö jatkui viime vuosiin saakka. Yksinlauluilla on tärkeä osa hänen sävellysluettelossaan, mutta varsinkin uran loppupuolella hänen kokemuksensa oopperamaailmassa kiteytyi hengellisiin oopperoihin. Suomen lähetysseuran tilauksesta Tikka sävelsi lähetystyöaiheisen Friedan, jota esitettiin syksyllä 1995 Kansallisoopperassa. ”Frieda-oopperaa ei ole varsinaisesti tarkoitettu kirkkokansalle”, Tikka kuitenkin sanoi kantaesityksen alla, ja kertoi säveltäneensä teoksen ensisijaisesti oopperan ehdoilla.

Luther-ooppera (1999) osoittautui suosituksi ja sitä on esitetty hengellisissä tapahtumissa eri puolilla maailmaa 2000-luvulla, myös englanniksi ja saksaksi käännettynä.

Musiikinjohtaja Kari Tikka Faustin Faustin harjoituksissa Suomen Kansallisoopperassa Helsingissä 18. tammikuuta 2009.

Luther myös esitettiin vuonna 2017 Urkuyö ja aaria -festivaalilla. Tikalla oli läheinen suhde juuri tähän festivaaliin, sillä hän toimi sen taiteellisena johtajana vuosina 2005–2011. Hän aloitti tehtävässä festivaalin 20. juhlavuonna, ja tuolloin kantaesitettiin myös hänen Kuninkaantien messunsa – festivaalin konserttipaikka Espoon tuomiokirkko sijaitsee vanhan Kuninkaantien varrella.

Tikan johtajakauden lopuksi vuoden 2011 festivaalilla kantaesitettiin Tuuli puhaltaa -ooppera, ja samaan aikaan valmistui myös Judit-ooppera. Niitä esitettiin teosparina vuoden 2014 Kirkko soikoon -festivaalilla.

Vuonna 2020 kantaesityksensä sai Rakkaus on väkevä kuin kuolema -ooppera. ”Pieni orkesteri koostuu jousista, pianosta ja lyömäsoittimista. Siitä purkautuu rajua ja raakaakin, primitiivisen iskevää rytmiikkaa – pedon musiikkia. Vastavoimana on vuolaasti virtaava paratiisillinen rakkausmusiikki duettoineen”, kirjoitti kantaesitysarviossaan Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Hannu-Ilari Lampila.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut