Satasoitossa kuultiin balladeja herkästi ja katrillia rivakasti

Kansanmusiikkikonsertille on Satasoitossa selvää tilausta.

Satasoiton yleisö oli oppivaista ja taisi nopeasti Timo Katilan Huutokatrillin askelkuviot.

1.9. 19:30

Kansanmusiikkikarkelot. Timo Katila Huutokatrillin sävelmä (Satasoiton tilaus) ja yleisötanssi ja kansanmusiikkiyhtye Freija 31. 8. Kokemäen Seuratalossa. Mari Korkeaoja-Nurmo, katrillin koreografian huudot. Satasoitto Kokemäellä ja Harjavallassa 26. 8.–4. 9.

”Vastuu”, huutaa Timo Katilan Huutokatrillin tanssivuorojen jakaja Mari Korkeaoja-Nurmo. Satasoiton Kansanmusiikkikarkeloiden yleisön joukosta tulleet osallistujat (he, jotka mahtuivat salin keskelle tanssimaan) kävelevät tahdissa pareittain toisiaan kohti kahdessa muodostelmassa ja kumartavat kohteliaasti tervehtien, vastakkaista paria.

Aluksi opetellaan neljä eri kuviota. Porttivuoro ja oman parin kanssa pyöriminen sujuvat erinomaisesti, kun huutojen erot selviävät.

Tanssilattialle uskaltautuneet olivat niin oppivaista porukkaa, että alkuperäistä suunnitelmaa eli neljä kuviota piti laajentaa kuudella lisäkuviolla. Läpikäynnin ohituspuolta piti hiukan harjoitella ja Myllyn käsien asentoa päällekkäin järjestellä. Kaikki oli kuitenkin priimaa, kun musiikin kanssa mentiin.

Musiikista vastasi seitsemäntoista vuotta toiminut kansanmusiikkiyhtye Freija Satasoiton toisen taiteellisen johtajan Eeva-Maija Talasman avustamana.

Kuviot vaikeutuivat. Tyttöjen käsikynkkä, poikien kannustamana onnistui heti ja Portti peruuttaen. Kiertuli kiemurteli ilman törmäyksiä harjoittelun jälkeen.

Katrilli on ollut suosituin tanssi vuosien 1750–1850 nuottikirjoissa. Yleisyyteen vaikutti se, että katrilleja tuli Suomeen sekä idästä että lännestä. Satasoitto ei tyytynyt entisiin, vaan tilasi raumalaiselta Timo Katilalta aivan uuden Satakatrillin, joka valmistui keväällä.

Teemat vuorottelivat kolmijaksoisessa sävelmässä, joista yksi oli hallitseva. Reippaan kävelyn poljento sykki liikkeen riemua kävelyvauhdin tahtiin. Tanssijat ottivat sen heti omakseen.

Freija-yhtyeessä musisoivat Lassi Logrén, Maija Karhinen-Ilo, Arto Anttila ja Matti Laitinen.

Freijan konsertissa koskettavimpina soivat balladit, joihin Maija Karhinen-Ilo on perehtynyt musiikin tohtorintutkinnossaan. Maija Karhinen-Ilon laulussa on lämmin kimmellys, jota sähköinen vahvistus ei himmennä. Vestmanviikin, Kankaan kaunis Katriina ja Marjaana ja haamu -balladeissa tarinan kerronta eteni sulavasti ja Freijan ilmava soitto täydensivät tapahtumien kulkua tarinan käänteiden mukaan ilmeikkäästi.

Välillä koko yhtye liittyi mukaan laulaen muhkeasti äänissä. Yhtyeessä soittivat: Lassi Logrén (viulu), Matti Laitinen (kitarat ja äänentoisto), Arto Anttila (sähköbasso) ja Karhinen-Ilo (2-rivinen haitari ja nokkahuilut)

Polskissa ja rekilauluissa oli hurttia huumoria verevän kansanmusiikin tapaan: ”Yliseen sänkyyn, sinne ei kaikki pääse”.

Yleisö sai laulaa halutessaan mukana. Kansanlaulussa Emma kuultiin innokkainta yhteislaulua ja Väliaikaisessa (lähteitteni mukaan säveltäjä on Matti Jurva). Kansanmusiikkikonsertti on ollut Satasoiton vakiintunut osa muutaman vuoden ajan. Sille on tilausta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut