Säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson soitti itse urkuja sympaattisessa messussa

Vanhan musiikin lauluyhtye Köyhät Ritarit esitti sunnuntaina Teljän kirkossa Kaj-Erik Gustafssonin urkumessun Missa cum jubilo. Yhtyeessä lauloi myös porilaislähtöinen Laitilan kanttori Jouni Maunula (viides oikealta).

29.8. 18:30

Missa Cum Jubilo. Kirkkokonsertti. Kaj-Erik Gustafsson, sävellykset ja urut sekä Lauluyhtye Köyhät Ritarit, joht. Eero Hirvensalo Teljän kirkossa 28. 8. Suvi-illan Sävelhartaus -konserttisarja 7.8.–4. 9.

Missa cum jubilo -messun musiikillinen johdanto, Introitus alkaa julistavasti. Messun säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson soittaa itse urkuja. Porin Teljän kirkon konsertti on yksi marraskuussa säveltäjän 80-vuotisjuhlakonserttia edeltävistä esityksistä. Viime viikolla messu kuultiin Johanneksen kirkossa Helsingin Urkukesä -sarjassa.

1970-luvun lopussa alkanut sävellystyö eteni messun äänitykseen vuonna 1984. Gustafsson on valinnut tuotannostaan Missa cum jubilon juhlakonserttinsa pääteokseksi.

Messussa vuorottelevat säestyksettömät lauluosat ja urkusoolot, joissa Gustafsson osittain improvisoi. Johdannon luonne muuttuu herkkävireiseksi. Alaspäiset, vauhdikkaat asteikkokulut päättävät osan.

Kaj-Erik Gustafssonin urkuosuuksia leimaa rytmisten aiheiden toisto. Muotoilu on selkeää. Välillä alun aiheet kerrataan lopuksi uudestaan.

Offertoriumissa kuullaan modernia satsia ja lopukkeen vaikutelma on hälyäänien suuntainen. Elevationen lyhyen motiivin kertaus ja käsittely on virkistävää. Communio I:n teema on viehättävän luonteva. Ylösmenoissa asteittain jäävät sävelet soimaan. Kuullaan aitoa urkujen pauhua.

Espoolainen kolmetoistajäseninen vanhaan musiikkiin erikoistunut lauluyhtye Köyhät Ritarit on toiminut vuodesta 1974 alkaen. Kyrie, Herra armahda kajahtaa vakuuttavan yksituumaisesti.

Gloriassa on alkupuolella gregoriaanisen kirkkolaulun perinteinen, lyhyt yksiääninen jakso: me ylistämme sinua, joka vokaalisessa paljaudessaan säväyttää. ”Sinä yksin olet pyhä” saa koskettavan painotuksen.

Credon alussa ”Me uskomme”, on häivähdys epäpuhtautta ja haasteellisin kohta oli Benedictuksen satsissa pysyä äänissä. Sointi säilyi modernin vahvana.

”Meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaasta” toteutettiin tenorien vuorolauluna komean solistisesti. Ristiinnaulitsemisen säkeet kaikuivat iskevinä ja leveää mieskuorosointia kuultiin ylösnousemuksen tekstissä ja uskontunnustuksen loppusäkeissä.

Agnus Deissä intervallit kasvoivat ”kauniin” vierekkäisiksi. Anna meille rauha -säkeessä palattiin takaisin tonaalisuuteen (duureihin ja molleihin.) Communio päätti messun juhlavasti Eero Hirvensalon päättäväisesti johtamana.

Päätösnumerossa urkufantasia Ramus virens olivarum kuultiin valoisaa, sympaattista ja paikoin rytmikästä Kaj-Erik Gustafssonia, kuten messussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut