Minna-Leena Lahden sopraano soi loistokkaasti

Suomalaisuuden syvin olemus. Lied-konsertti. Minna-Leena Lahti, sopraano ja Markus Vaara, piano 27. 8. Kokemäen Vanhan Yhteiskoulun salissa. Satasoitto-festivaali Kokemäellä ja Harjavallassa 26. 8. - 4. 9.

Sopraano Minna-Leena Lahti ja pianisti Markus Vaara esiintyivät Satasoitto-festivaalin konsertissa Kokemäen Vanhan Yhteiskoulun salissa.

28.8. 19:30

Sopraano Minna-Leena Lahden ja pianisti Markus Vaaran liedkonsertti teki tutkimusmatkan suomalaisuuden syvimpään olemukseen.

Markus Vaaran piano-osuudessa leivonen liversi ja Minna-Leena Lahti aloitti Sinivuokko-laulun yhtä kepeällä otteella Jean Sibeliuksen kuudessa kukka-aiheisessa laulussa. Kaksi ruusua -laulu tavoitti tschaikovskimaiset melankoliset äänenpainot koskettavasti. Alakulo jatkui hurmoksen jälkeen laulussa Valkovuokko, kun rakastunut tyttö jää suremaan yksin viettelijän suudelman jälkeen.

Vuokko-laulun tanssillisuus toteutui duolla riehakkaasti ja Villiruusussa koettiin Minna-Leena Lahden sopraanon koko eläytyvä voima ensimmäisen kerran, Markus Vaaran tukiessa sooloääntä vahvoin akordein.

Kukkasen kohtalo (laulussa Blommans öde) Lahti esitti pitkien sävelten puhuttelevan monologin, missä pianistin rytmisesti rikkaampi satsi nousi keskiöön. Laulut esitettiin alkuperäistekstein, ruotsiksi.

Kansallisen Toivo Kuula -laulukilpailun vuoden 2021 voittajan Minna-Leena Lahden lyyrisdraamallinen sopraano on tulevaisuuden voimavara monilla oopperalavoilla, niin ilmeikkään kutsuvasti konsertin ohjelma eteni.

Uutta ohjelmistoa olivat Maleena Linjaman laulut: Hämärässä, Tanssi ja Oi valkene, onneni maa (2017) ja Leevi Räsäsen (2018) Armain kuoleman ajatus.

Suomalaisuuden ytimeen pureuduttiin neljällä aihepiirillä: Kuolema, sureminen, toipuminen ja hauskanpito.

25-vuotiaan Leevi Räsäsen teos Armain kuoleman ajatus oli duolta huikea esitys. Laulaja ei sävelhyppyihin ja -korkeuksiin juuri pianistilta apua saanut, vaan molemmat etenivät itsenäisesti mystisissä tunnoissa. Pohjalla Eino Leinon runon säkeet: vaikeinta on valvominen, armain kuoleman ajatus.

30-vuotiaan Maleena Linjaman laulut soivat suomalaisen 1900-luvun alun musiikin hengessä. Oi valkene, onneni maa (sävel ja sanat Linjama) herkutteli myöhäisromanttisella vyörytyksellä. Vähiten impressionistiset vaikutteet kuuluivat Eila Kivik’ahon runoon sävelletyssä Tanssissa, joka tekstistään huolimatta ”Tuska on suurta ylläni, mutta sen pieniksi pilkoin” eteni kansanlaulun tyylin kepeän tanssillisena.

Painettu käsiohjelma konsertista puuttui. Seuraamista olisi helpottanut ja ollut mielenkiintoisempaa, jos etukäteen olisi tiennyt, minkä vuosisadan musiikkia on tulossa. Lahti kertoi kummankin 2010-luvun sävellyksen jälkeen, että vasta sävellettyä musiikkia kuultiin.

Ukrainan tapahtumat olivat mukana konsertissa Mykola Lyshenkon laulun Äidin valitus välityksellä.

Osiossa hauskanpito kuultiin Toivo Kuulan Karjapihassa-karjankutsuhuuto ja Iiro Rantalan säveltämän Pikaparantola-oopperan aaria Pullukka (libretto Minna Lindgren) antaumuksellisen ahmintakohtauksen ryydittämänä.

Markus Vaara pianon ääressä soitti suvereenisti. Sibeliuksen Kuusi-pianosoolon melodioihin kaipasin lisää mietiskelevää sävyä kuohkeiden juoksutusten rinnalle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut