Kuka suomalais­näyttelijä olisi 75-vuotiaan oloinen ja fyysisesti hyväkuntoinen? Kekkonen-elokuvan pääosa­ehdokkaat on karsittu kolmeen

Elokuva Kekkosesta hakee myös kansainvälistä rahoitusta, sillä Suomi kiinnostaa nyt ulkomailla.

Urho Kekkonen tervehtii onnittelijoita 80-vuotispäivänään Tamminiemen parvekkeella 3. syyskuuta 1980.

26.8. 12:02

Urho Kekkonen on noussut päivänpäälliseksi hahmoksi. Presidentistä kertovan Urho-elokuvan tekijät ovat huomanneet suomalaisen päättäjän kiinnostavan yhä enemmän myös ulkomailla.

Vladimir Putin on ollut meidän paras myyntimiehemme”, tuottaja Ilkka Matila sanoo.

”Ei olisi uskonut vielä tämän vuoden alussa, että historia tulee näin ajankohtaiseksi.”

Matila vastaa puhelimeen Norjan Haugesundista, jossa hän on elokuva-ammattilaisten tapahtumassa Nordic Co-Production Marketissa hakemassa yhteistyökumppaneita suurmieselokuvalle.

Hän on luottavainen, että Kekkoseen löytyy vaadittavat eurot.

”Ei se ole hirveän vaikeasti rahoitettava.”

Yhdysvaltalaislehti Variety kertoi tiistaina, että tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr on tehnyt yhteistyösopimuksen virolaisen Taska Filmin kanssa. Aiemmin elokuva on saanut tukea Suomen elokuvasäätiöltä. Muita yhteistyökumppaneita ovat MTV3 ja Nordisk Film.

Heikki Kujanpään ohjaaman elokuvan budjetti on noin kolme miljoonaa euroa.

Elokuvan englanninkielinen nimi Between the Hammer and the Sickle, sirpin ja vasaran välissä, viittaa Kekkosen neuvostosuhteeseen.

Kiinnostusta on herättänyt se, että elokuva kuvaa valtiomiestä nuoren naisen näkökulmasta. Käsikirjoitus keskittyy Kekkosen ja toimittaja Maarit Tyrkön suhteeseen ajanjaksolla 1975–1981. Elokuvassa ei nähdä ajallisia takaumia vaan se kuvaa vanhaa presidenttiä valtansa huipulla. Elokuvan tragedia on valtiomiehen halu astua syrjään.

”Käy ilmi, että hän on menestyksellään rakentanut aseman, josta ei niin vaan vetäydytäkään”, Matila sanoo.

Kekkos-elokuvasta uutisoitiin jo vuonna 2016, kun Matila oli hankkinut oikeudet Maarit Tyrkön muistelmiin Tyttö ja nauhuri sekä Presidentti ja toimittaja. Kesällä 2020 kerrottiin, että kuvaukset olisi määrä aloittaa vuonna 2022.

Hanke on vienyt aikaa, kun tekijät ovat pohtineet välillä, pitäisikö Kekkosesta tehdä sarja.

Pitkäaikaisesta presidentistä on vuosien aikana on ollut suunnitteilla monia muitakin elokuvahankkeita. Niitä on tarjottu myös tuottaja Matilalle.

Ilkka Matila on aiemmin tuottanut esimerkiksi elokuvat Rukajärven tie ja Ikitie.

Urho ei Matilan mittapuulla ole venynyt. Hänen tuottamissaan Rukajärven tie- ja Äideistä parhain -hittielokuvissa kului molemmissa kymmenkunta vuotta, Ikitiessä seitsemän. Hän alkoi valmistella Klaus Härön kanssa Ei koskaan yksin -elokuvaa vuonna 2008. Juutalaisten vainosta sota-Suomessa kertovan elokuvan kuvaukset on määrä aloittaa ensi keväänä.

Tekijöiden ”toiveaikataulussa” Urho-elokuva kuvattaisiin kesällä ja syksyllä vuonna 2023. Näin yhdellä kuvausjaksolla voitaisiin tehdä kaikki neljään vuodenaikaan sijoittuvat kohtaukset. Ensi-ilta olisi talvella 2024.

Suuri osa elokuvasta kuvataan todennäköisesti Suomessa, jossa sijaitsevat tärkeät tapahtumapaikat kuten Tamminiemi ja Finlandia-talo.

Tuotannossa pohditaan nyt, missä tehdään Moskovaan sijoittuvat kohtaukset. Matila uskoo, että neuvostometropoli tehdään joko Varsovasta tai Prahasta.

Vaikein kysymys on edelleen se, kuka näyttelee Kekkosta. Vaatimukset rajaavat monia ehdokkaita pois. Pitäisi olla 75-vuotiaan oloinen, mutta samalla fyysisesti kovassa kunnossa.

Matila ja ohjaaja Kujanpää ovat karsineet vaihtoehdot kolmeen ehdokkaaseen, joiden kanssa todennäköisesti tehdään vielä koekuvauksia. Oleellista on myös se, että Kekkosen näyttelijä löytää Maarit Tyrkön näyttelijän kanssa yhteisen tavan esittää omalaatuista ystävyyttä.

Matila on etsimässä myös muita työryhmän jäseniä pohjoismaisista ammattilaisista Norjan elokuvatapahtumassa. Esimerkiksi Ruotsissa on Hollywood-tason erikoismaskeeraajia, jotka voisivat nuorentaa ja vanhentaa näyttelijöitä uskottavasti.

Matilasta on monta syytä, miksi Kekkos-elokuva kiinnostaa. Elokuvien yleisöt vanhenevat, joten katse Etyk-aikaiseen menneisyyteen puhuttelee monia Suomenkin ulkopuolella. Kokenut tuottaja on huomannut Suomeen kohdistuneen kasvavan kiinnostuksen vieraillessaan kansainvälisissä tapahtumissa.

Suomalaiset ovat kansainvälisiä tuotantoja tehdessään oppineet paketoimaan kansallisia tarinoita helposti lähestyttäviksi. Tällaisia suomalaistarinoita ovat olleet esimerkiksi elämäkertaelokuvat Tove ja Tom of Finland.

Monia menneisyyteen sijoittuvia elokuvia tuottanut Matila aistii ilmapiirissä katsojien halun turvallisuuteen. Kalliissa taidemuodossa menestysresepti on tavanomainen:

”Nostalgia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut