Tapio Koivukari työskenteli nuoruudessaan ahtaajana – 50-kiloisten säkkien heittely vaati voimaa

Raumalaiskirjailijan uusi romaani vie sataman hajuihin, rahtilaivojen ruumiin ja merimiesten värikkäiden tarinoiden ääreen. Sen tapahtumat liittyvät vahvasti Koivukarin omiin nuoruuden kokemuksiin.

Työ ahtaajana elää Tapio Koivukarin muistissa liikeratoja myöten. ”Ne ovat kehollisia muistoja hajuaistista alkaen: surrauskeikalla kettingeistä irtoava ruostetomu, dieselin katku ja islantilainen kalajauhopaatti – voi apua sentään! Paperiruumakin haisee omanlaiseltaan ja sahatavara.”

24.8. 19:00

Rauma

Satamassa läsnä on koko maailma. Kirjailija Tapio Koivukari ammentaa uudessa romaanissaan nuoruuden kokemuksistaan – ja etenkin ahtaajan työstä.

Hän opiskeli Sataman laulu -romaaninsa päähenkilön tavoin 1980-luvulla Helsingissä teologiaa ja lastasi opiskelun ohessa laivoja satamassa. Työ jäi elävästi hänen mieleensä laivojen tuoksuja myöten. Etelä-Amerikan kahvilaivoissa tuoksui miellyttävästi raakakahvi, islantilainen kalajauhopaatti puolestaan tyrmäsi hajullaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut