Joutsenlaulusta tuli Jussi Hakulisen ”uralaulu”, jota muu Yö kieltäytyi soittamasta – Tämän takia kappale oli poikkeuksellinen koko musiikkialalla

Suomirockin klassikko Joutsenlaulu päätyi Yön levylle, kun siltä puuttui yksi kappale. Muusikko Jussi Hakulinen vaali kiihkeästi laulujensa arvoa.

Jussi Hakulinen (oik.) esiintyi Tavastia-klubilla Kinsky-yhtyeen kanssa syyskuussa 1985.

11.8. 16:03

Rockbändin soittamassa pianoballadissa kuullaan paitsi plektraa pitkin kieliä kirskuttavaa sähkökitaraa myös viulua ja huilua. Säveltäjän pyynnöstä.

Hän itse myös tulkitsee kappaleen: kuusi minuuttia ilman pakollisena pidettyä kertosäettä. Pakahduttavia tunteita ei yritetä keventää huumorilla.

Taas hetken lähempänä kuolemaa / ei haihdu tuska milloinkaan / tuo tuska laulun tämän kirjoittaa / tuo tuska kiinni saa kenet vaan / tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa.

Kappale on Yön levytyksenä vuonna 1984 julkaistu Joutsenlaulu, jonka kirjoittaja ja laulaja Jussi Hakulinen kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 57-vuotiaana.

Hän oli 18-vuotias kirjoittaessaan laulun.

Hakulinen jakaa kappaleen syntytarinan Janita Virtasen kirjassa Suuret sanat – tarinoita suosikkibiisien takaa.

Porilaisnuorukainen oli lukion kolmannella luokalla, kun opettaja kirjallisuuden historian tunnilla avasi runoa Joutsenlaulu ja kertoi joutsenen laulavan vain kerran, juuri ennen kuolemaansa.

Tarina Hakulisen Joutsenlauluun syntyi tämän tädin elämästä. Tädin ikkunasta näkyi lastentarha, joka kirvoitti avauslauseen ”taas lapset pihalla näät”.

Vuonna 1987 kuollut täti ei koskaan saanut tietää, että laulu kertoo hänestä.

Nyt tuolla kotimaisen rockin klassikolla muistetaan ja kunnioitetaan Jussi Hakulista.

Suositun artistin kuolema pysäyttää aina. Monessa tapauksessa suru ja menetys yhdistetään ehkä vain yhteen taiteelliseen työhön, johon kohdistetaan tunteita laidasta laitaan.

Hakulinen teki myös soololevyjä eri yhtyeittensä ulkopuolella, ja muusikko oli viimeiseksi jääneellä keikallaan vain puolitoista viikkoa ennen kohtalokasta sairaskohtausta.

Mutta aina palataan Joutsenlauluun.

Yö-yhtye syyskuussa 1983: Jussi Hakulinen (vas.), Olli Lindholm, Veikko Lehtiranta, Jani Viitanen ja Juha Rauäng.

Porilaisyhtye Yö sijoittui kolmanneksi vuoden 1982 Rock-yhtyeiden SM-kilpailussa, joka oli tuolloin merkittävä ponnahduslauta ja koulutustilaisuuskin uusille musiikintekijöille.

Bändin soittajat leukailivat lavan takana niin rasvaisia juttuja, ettei niitä vieläkään sovi jakaa yleisesti. Yhtyeen solisti ja keulakuva Olli Lindholm oli symppis ja konstailematon tyyppi, joka otti häpeilemättä paikkansa musiikkibisneksessä, ja hyppäsi meidän tuomareiden bussiinkin kertomaan värikkäitä juttujaan.

Yön ensimmäisestä albumista Varietee (1983) muodostui ensimmäinen timanttilevymyyntiin yltänyt suomenkielinen rocklevy.

Valtaosan Yön materiaalista kirjoitti sen vetäytyvän oloinen kosketinsoittaja Hakulinen, joka ei viihtynyt muun bändin remellyksissä. Yhtyeen ilmapiiri rinnastettiin myöhemmin koulukiusaamiseen.

Bändin tarina jatkui silti aina Lindholmin kuolemaan helmikuussa 2019, ja hieman sen jälkeenkin. Monia vaiheita leimasi Hakulisen ja Lindholmin myrskyisä suhde välirikkoineen, sopuineen ja uusittuine yhteistyökuvioineen.

Hakulinen oli päättänyt erota yhtyeestä sen toisen studioalbumin Nuorallatanssijan jälkeen. Kaikkea formaattiajattelua uhmannut Joutsenlaulu päätyi levylle mukaan aivan loppusuoralla, kun levyltä vielä puuttui yksi kappale.

Yhtyeen muut jäsenet inhosivat kappaletta ja kieltäytyivät soittamasta sitä. Kun levy-yhtiö vaati Joutsenlaulua esitettäväksi myös keikoilla, joutui Hakulinen laulamaan sen c-kasetin säestyksellä.

”Minusta tuli Suomen ensimmäinen karaokelaulaja. Jätkiä ei näkynyt missään ja olin yksin lavalla. Olihan se aika noloa, ja siihen aikaan se näytti varmasti todella oudolta”, Hakulinen muistele Virtasen kirjassa.

Mutta koko ajan kappaleen arvo vakiintui yhtenä aikansa suomirockin suurista ikivihreistä.

Englanninkielisessä musiikkimaailmassa on käytetty termiä ”career song”, uralaulu. Sillä tarkoitetaan artistin useimmiten nuorella iällä saamaa menestyskappaletta, jonka suosion myötä hänen uransa jatkuvuus on turvattu. Uudet yleisöt haluavat aina kuulla kappaleen, aina artisti sen esittää keikkansa kohokohtana, ja työsarkaa riittää.

Ehkä Joutsenlaulu voidaan mieltää Hakulisen ”uralauluksi” siinäkin mielessä, että juuri siitä hänet tunnutaan haluttavan muistaa. On ymmärrettävää, jos kappaleen suosio koettiin myös riippakivenä.

Eittämättä Joutsenlaulu aikoinaan myös kuului niihin kotimaisiin menestyksiin, joiden myötä suuret yleisöt alkoivat ymmärtää, että musiikista voivat ansaita muutkin kuin tähtisolistit.

Menestys toi tuloja kappaleen säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, mutta eri lähteestä kuin soittajille. Aikoinaan puhuttiin kuinka Hakulinen oli ostanut omakotitalon tekijänoikeustuloillaan. Kuinka poikkeuksellista rockissa!

Yö-yhtyeen Jussi Hakulinen vuonna 1983.

Varmaan moni on nyt hakenut Hakulisen tulkitsemaa Joutsenlaulua tai Yön varhaisia levyjä Spotifysta. Turhaan.

Ehkä nyt havahdutaan muistamaan sitäkin, kuinka kiihkeästi Jussi Hakulinen varjeli musiikkinsa oikeuksia, levityksiä ja tulkintoja. Hän kuului niiden kotimaisten artistien joukkoon, jotka eivät ainoastaan kritisoineet musiikin suoratoistopalveluja tilitysten epäoikeudenmukaisista jaoista, vaan myös ottivat musiikkiaan pois niiden jakeluista.

Hakulinen oli muutenkin tarkka siitä, missä ja miten hänen musiikkiaan saatiin esittää ja levittää, mikä johti moniin julkisiin ja ehkä harkitsemattomiinkin lausuntoihin.

Herkkä ja idealistinen taiteilija, tuittuileva ja törmäileväkin. Halusi ennemmin oikeaksi mieltämäänsä arvoa kuin mielestään väärin jaettua rahaa.

Tämäkin on hyvä muistaa, kun ehkä nuoruusmuistot mieleen nostava Joutsenlaulu jossain soi.

Nyt mitä vaistoillas teet / kun linnut pesästään on pois lentäneet / on enää valokuvat kellastuneet / ne selaat taas uudelleen ja taas uudelleen.”

Lue lisää: Jussi Hakulinen oli tinkimätön oman tiensä kulkija, jonka laulut jäävät elämään – Katso kuvat vuosien varrelta

Lue lisää: Tällä videolla Jussi Hakulinen laulaa viimeiseksi jääneellä keikallaan – ”Niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa”

Lue lisää: Iku Tukiainen soitti Jussi Hakulisen kanssa vain puolitoista viikkoa sitten: ”Jussi sanoi, että alkaa olla viimeisiä keikkoja”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut