Uutuus­elokuva pureutuu terävästi Iranin yhteis­kunnallisiin epäkohtiin ja naisen asemaan

Iranilainen elokuva Balladi valkoisesta lehmästä sisältää yllättävänkin terävää yhteiskuntakritiikkiä.

Mina (Maryam Moghadam) jää leskeksi ja elää kuuron tyttärensä Bitan (Avin Poor Raoufi) kanssa.

5.8. 13:04

Draama

Balladi valkoisesta lehmästä (Gasedeyeh gave sefid), ohjaus Maryam Moghadam ja Bentash Sanaeena. ★★★★

Iranissa vahditaan tarkkaan, mitä ja miten elokuvissa maan oloista sanotaan. Sensuuri on tiukkaa, mutta silti maailmalle pääsee iranilaisia elokuvia, joissa on mukana yllättävänkin terävää yhteiskuntakritiikkiä.

Majid Majidin meillä äskettäin ohjelmistoon tullut ohjaustyö Auringon lapset vilautti katulasten kurjien kohtaloiden kautta myös Iranin huumeongelmaa ja –kauppaa. Maryam Moghadamin ja Bentash Sanaeenan Balladi valkoisesta lehmästä on vielä pistävämpi piikki iranilaisen yhteiskunnan epäkohtiin, oikeudenkäytöstä naisen asemaan.

Se oli kuitenkin Iranin valinta parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-kisaan.

Minan (elokuvan toinen ohjaaja Maryam Moghadam) aviomies teloitetaan murhasta tuomittuna. Vuotta myöhemmin selviää, että syyllinen olikin aivan toinen mies ja Minan mies menetti henkensä syyttä.

Jutun päätuomari lupaa Minalle 54 000 euron arvoisen vahingonkorvauksen, mutta ei mitään anteeksipyyntöä, jota Mina juuri odottaisi. Pienen tyttären leskiäiti aloittaa turhan taistelun oikeuslaitoksen kanssa. Samaan aikaan teloitetun aviomiehen veli ja isä alkavat kärkkyä Minalle myönnettyä korvausta, veli myös Minaa itseään.

Eräänä päivänä Minan ovelle saapuu muuan Rezaksi itsensä esittelevä mies (Alireza Sani Far), joka sanoo olleensa Minan miesvainajan ystävä ja jääneensä tälle velkaa 2 000 euron verran. Mies maksaa velan ja alkaa muutenkin autella Minaa ja tämän kuuroa tytärtä Bitaa (Avin Poor Raoufi). Vähitellen Mina ja Reza ystävystyvät. Mutta kuka Reza oikeastaan onkaan?

Eräänä päivänä Minan ovelle saapuu muuan Rezaksi itsensä esittelevä mies (Alireza Sani Far), joka sanoo olleensa Minan miesvainajan ystävä.

Elokuvan nimen valkoinen lehmä on symboli syyttömänä teloitetulle. Moghadam ja Sanaeena nostavat vahvasti esiin kysymyksen kuolemantuomion oikeutuksesta. Minan mieskin olisi voitu vain vapauttaa, mikäli hänet olisi kuoleman sijasta tuomittu elinkautiseen vankeuteen. Samalla esiin nousee kuva yhteiskunnasta, jossa uskonnolla on helppo selittää pois mitä vain.

”Se oli Jumalan tahto”, sanoo olkiaan kohauttaen päätuomari Minan miehen kuolemantuomiosta moraalisen ongelman itselleen kehittäneelle toiselle tuomarille. Jumalan tahto on fraasi, joka käy mihin tahansa tilanteeseen ja siirtää automaattisesti vastuun pois niiltä, joille se oikeasti kuuluu. Vieläkin helpommaksi vastuun vierittämisen pois omilta harteilta tekee käsitys siitä, että Jumalan tahto on kiistaton, koska Jumala ei voi olla väärässä.

Yhteiskunnan patriarkaalisuus taas toteutuu siinä, että Mina tyttärineen saa häädön asunnostaan vain, koska hän leskenä päästi Rezan asuntoonsa maksamaan velkaa. Sekä toki siinä, että miesvainajan isä ja veli pyrkivät koko ajan määräämään Minan ja Bitan elämästä ja rahoista. He haluaisivat nämä omaan taloonsa asumaankin, koska itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva nainen ja äiti on vanhoillisille miehille kauhistus.

Lopulta Balladi valkoisesta lehmästä muuttuu surulliseksi inhimilliseksi tragediaksi, kun kykenemättömyys kertoa totuutta kääntyy kohtalokkaaksi väärinkäsitykseksi.

Elokuvallisesti Balladi valkoisesta lehmästä on suorasukainen ja konstailematon, eikä tarjoaa erityisiä visuaalisia elämyksiä. Emotionaalisesti ja yhteiskunnallisesti sen anti on sitäkin vahvempi.

Käsikirjoitus Mehrdad Kouroshniya, Maryam Moghadam, Behtash Sanaeeha, tuottajat Etienne de Ricaud, Gohlamreza Moosavi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut