Festivaaliyleisö ostaa liput nyt ennätyksellisen myöhään, Bättre Folkin Aki Roukalan mukaan käynnissä ovat ”festivaalien pudotuspelit” – Pori Jazzin tulos ”normitason alareunalla”

Bättre Folkin taiteellinen johtaja Aki Roukala arvelee, ettei suurin osa nyt ensimmäistä kertaa järjestettävistä festivaaleista jatka enää ensi vuonna.

Sons of Kemet esiintyi Pori Jazzissa perjantaina. Festivaalille osallistui yhdeksän päivän aikana noin 200 000 vierasta, festivaali kertoo.

20.7. 13:36

Viime viikonloppuna ei kärsitty festivaalipulasta, kun useita eri kokoisia musiikkitapahtumia järjestettiin samanaikaisesti eri puolilla Suomea. Monet perinteikkäät ja isot festivaalit, kuten Pori Jazz ja Ilosaarirock, järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmen vuoden koronapandemiatauon jälkeen.

Joensuun Laulurinteellä järjestetty Ilosaarirock tiedotti tehneensä kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, kun festivaalilla kävi viikonlopun aikana 71 000 ihmistä. Edellinen kävijäennätys on vuodelta 2017, jolloin vieraita oli 67 000.

”On hassua, että mediassa puhutaan ennätysyleisöistä ja ennätyslipunmyynnistä, vaikka lippuja on myyty kolme vuotta, eivätkä tapahtumat ole loppuunmyytyjä”, sanoo Hailuodossa viikonloppuna järjestetyn Bättre Folkin taiteellinen johtaja Aki Roukala.

Roukalan johtamalle kaksipäiväiselle festivaalille myytiin yhteensä noin 4 600 lippua. Se on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aiemmista vuosista poiketen tapahtuma ei ollut loppuunmyyty.

Roukala sanoo, että kaikenkokoisia festivaaleja vaivaa nyt samankaltainen ilmiö: pandemian myötä yleisö on alkanut jättää festivaalilippujen ostamisen viime hetkeen, koska odottaa yllättäviä peruuntumisia.

Pandemiavuosien aikana yleisölle on myös kertynyt eteenpäin siirrettyjen festivaalien lippuja, mikä vähentää uusia lippuhankintoja. Myöhäinen lipunmyynti hankaloittaa festivaalien järjestämistä.

Esimerkiksi heinäkuun toisena viikonloppuna järjestetty Ruisrock myi Roukalan mukaan loppuun vasta festivaalipäivinä, vaikka aikaisemmin tapahtuma on ollut loppuunmyyty jo huhtikuussa. Tänä vuonna tapahtumassa vieraili yhteensä 105 000 kävijää.

”Saattaa olla, että leijonanosa lipuista myydään ihan viimeisellä viikolla. Me emme myyneet silloin mitään, koska oli niin hirveä sääennuste”, Roukala sanoo.

Poikkeuksiakin on: Oulussa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Qstock on loppuunmyyty jo nyt.

Tänä vuonna Suomessa järjestetään liuta uusia festivaaleja, Roukalan mukaan viitisenkymmentä. Roukala toimii itse ensi kerran järjestettävän Festivaali-nimisen tapahtuman taiteellisena johtajana. Tampereella elokuussa järjestettävän festivaalin oli tarkoitus toteutua jo viime vuonna, mutta sitä siirrettiin koronarajoitusten takia.

”Kilpailutilanne on tällä hetkellä todella kova. Nyt käynnissä ovat festivaalien pudotuspelit. Katsotaan, mitkä jäävät eloon.”

Roukala arvelee, ettei suurin osa tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävistä festivaaleista toteudu enää uudestaan.

”Nyt on aivan liikaa festivaaleja kävijöihin nähden”, Roukala sanoo.

Esimerkiksi heinäkuun toiselle viikolle Tampereelle suunniteltu uusi tapahtuma Tampere Piknik ehdittiin perua jo huhtikuussa. Osa keikoista päätettiin toteuttaa yksittäin.

Kävijäpula vaivasi myös viikonloppuna Helsingissä ensimmäistä kertaa järjestettyä Urbaanit lavatanssifestivaalit -tapahtumaa. Ilta-Sanomien mukaan paikalle saapui vain joitakin satoja ihmisiä, vaikka festivaalille toivottiin tuhansia kävijöitä.

Vanhemmillakin festivaaleilla on ollut ongelmia. Oulussa kolmatta kertaa järjestettävälle Varjo-festivaalille pääsee osallistumaan tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi asiakasta yhdellä lipulla.

”Se on viesti siitä, että siellä on paniikki. On tasan kaksi vaihtoehtoa: perutaanko festivaali vai otetaanko ilmaiseksi ihmisiä sisään ja toivotaan, että he juovat, jotta saadaan tapahtuman kulut katettua”, Roukala sanoo.

Hänen mielestään ilmainen tai puoli-ilmainen sisäänpääsy saattaa vääristää markkinatilannetta, jos yleisö oppii, että ilmaisia lippuja voi jäädä odottelemaan.

Festivaalien järjestämisen lisäksi Roukala manageroi esimerkiksi Maustetyttöjä ja kertoo siksi ymmärtävänsä festivaalien tilannetta myös artistien näkökulmasta.

Roukalan mukaan kesäsesongin aikana on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa tapahtumajärjestäjät ovat halunneet jälkikäteen laskea jo tapahtumaan kiinnitettyjen artistien palkkioita, sillä tapahtumia ei voitaisi muuten järjestää. Tällaisissa tapauksissa kaikki tapahtumaan osallistuvat artistit ovat laskeneet kollektiivisesti keikkapalkkioitaan.

Sunnuntaina päättyneessä Pori Jazzissa kävijöitä oli yhdeksän päivän aikana kaiken kaikkiaan noin 200 000, kertoo festivaalin toiminnanjohtaja Kristian Vainio. Luvussa ovat mukana sekä lipuista maksaneet asiakkaat että ilmaistapahtumiin osallistuneet. Tarkemmat luvut lasketaan myöhemmin.

Vainion mukaan kävijämäärätavoitteet eivät aivan toteutuneet. Tämän vuoden tulos on ”normitason alareunalla”.

Kristian Vainio on Pori Jazzin toiminnanjohtaja.

”Kevään ja kesän ennakkomyynti sujui hyvin, mutta pääkonserttipäivinä torstaina, perjantaina ja lauantaina erittäin huono sää verotti porttimyyntiä”, Vainio sanoo.

Uudempiin festivaaleihin lukeutui esimerkiksi kahdella paikkakunnalla järjestetty Suomipop-festivaali, joka keräsi Ouluun 18 000 ja Jyväskylään 29 000 ihmistä. Kiuruveden iskelmäviikolle osallistui noin 12 500 kävijää.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut