Amerikkalaissaksofonisti Charles Lloydin, 84, tänä vuonna julkaistu Trios-konserttialbumi Chapel on herkkävireistä kuultavaa.
Yhdessä kitaristi Bill Frisellin, 71, ja basisti Thomas Morganin kanssa Lloyd maalaa kesäpäivän musiikiksi. Kitara kutoo verkkojaan kuin hämähäkki aamukasteisella niityllä, saksofoni laulaa lehdossa linnun lailla ja basso rytmittää tahtia metsissä vaeltajalle.
Kaikkia kolmea on kuultu elävänä Porissakin. Tuoreessa muistissa on Validi Karkian viime syksynä järjestämä Frisellin ja Morganin vangitseva triokeikka, ja kestomuistissa säilyy Lloydin uuden kvartetin maaginen mysteerimatka Kirjurinluodossa vuonna 2011.
Lloyd on yhä elämänsä soittokunnossa. Lauantaina hänen ja Frisellin seuraksi Lokkilavalle astelivat basisti Reuben Rogers ja rumpali Kendrick Scott sekä tuntemattomaksi jäänyt toinen kitaristi.
Laajennetun kvartetin ilmaisussa oli elementtejä kaikista edellä mainituista. Alku toi mieleen myös basisti Marc Johnsonin mainion kesäalbumin The Sound Of Summer Runningin vuodelta 1997. Frisell oli siinä pääosassa.
Myöhemmin mukaan tuli yöllisempää nocturnea ja jopa mielikuvia Grateful Deadin kitarakudelmista.
Nuottirivien välissä pilkisteli tuttuja sävelkulkuja à la Forest Flower, mutta ikimuistoisesti täydellinen esitys ei ollut – eikä täydellisyys liene ollut tavoitteenakaan. Mukana oli jäsentymätöntä vapaata kelailua, jolla oli sentään taipumus päätyä jonkinlaiseen yhteiseen kannanottoon.
Soitto heijasteli samanlaisia ikuisuusarvoja kuin trumpetisti Dave Douglasin ja saksofonisti Joe Lovanon kimppa edellisiltana. Lisäksi lauantaina aurinko (melkein) paistoi, ja lintuparvet lensivät Lokkilavan yli. Siinä oli jotakin vertauskuvallista.
Charles Lloyd, 84, oli sonnustautunut kylmän sään tamineisiin.