Yllätyin monta kertaa – Kosti Koskinen on omintakeinen kuvaus taiteilijan elämästä

Teatteriyhdistys Faken näytelmä on raikas ja eriskummallinen kurkistus raumalaistaiteilijan Kosti Koskisen värikkääseen elämään.

Luuletko, että tauluja maalaamalla voi parantaa maailmaa, lauletaan Eppu Normaalin tutulla sävelellä. Kosti Koskinen -näytelmässä raumalaistaitelijan elämäntarina on kiedottu moderniin musiikkiin ja omaleimaisuus loistaa läpi esityksen. Nuorta Kosti Koskista näyttelee innokkain ottein Kimmo Timonen.

16.7. 15:00

Ohjaus Juha Lehtola, käsikirjoitus Jussi Hietikko, musiikin sovitus Onni Kivikaarre. Rooleissa mm. Kimmo Timonen, Turkka Suuriniemi, Annemari Laine, Lasse Suokas ja Nelli Honkanen. Kosti Koskinen – musiikkinäytelmä elämästä, taiteesta ja unelmista. Teatteriyhdistys Fake. Kantaesityksen ensi-ilta Pinnalan pihalla 15.7.

Erityisesti Vanhan Rauman kuvittajana tunnetun taidemaalarin, muusikon ja lehtimiehen Kosti Koskisen (1905–1983) elämästä tehty kantaesitys on omintakeinen teatterikappale elämästä, taiteesta ja unelmista. Se ei ole perinteinen aikalaiskuvaus, vaan toteutusta läpileikkaa omanlaisensa pilke silmäkulmassa. Se pitää katsojan hyvällä tavalla hereillä.

Pieni pala rauhoittavaa sadunomaisuutta on vahvasti läsnä läpi esityksen, mikä syntyy muun muassa äänimaailmasta ja näyttelijöiden tavasta olla lavalla. Läsnä on se sama ihana outous, joka on löydettävissä myös Koskisen taiteilijantyöstä.

Rivien välistä voin tulkita, että käsikirjoittaja Jussi Hietikko tahtoo tekstillään herätellä raumalaisten – ja laajemminkin – mielenkiinnon Koskisen taiteen lisäksi itse taiteilijan elämää kohtaan. Näytelmässä käsitellään Koskisen elämää nuoruuden opiskeluvuosista viimeisiin elinpäiviin. Kyseessä ei ole suora historiikki vaan fiktiivinen näytelmä, jonka kohtaukset kuitenkin perustuvat todellisiin tapahtumiin.

Teksti on Hietikon ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus. Sanoisin, että siitä viehättyvät eniten nokkelan komedian ystävät. Huumoria on runsaasti, vaikka se ei kaikissa kohdin ole ilmeistä, ja hyvä niin. Samalla on riemastuttavaa, kuinka reteästi Koskisen elämänvaiheet on dramatisoitu: yllätyin monta kertaa. Minut pääsivät yllättämään niin teksti, musiikki kuin ohjaukselliset ratkaisut.

Ohjaaja Juha Lehtolalle on annettava kiitosta erityisesti näyttelijäensemblen hyödyntämisestä laajasti: kohtaukset ovat täyteläisiä. 1920-luvun opiskelijabileet railakkaine koreografioineen imaisevat katsojan heti mukaansa. Takaumissa navigoidaan taidokkaasti, ja tarinan etenemistä on helppo seurata.

Entäs musiikki! Toisessa hetkessä yhteen on sovitettu kappaleet Pitkä kuuma kesä sekä Kaikki nuoret tyypit ja seuraavaksi soivat Thunderstruck, Bensaa suonissa ja Varrella virran. Nykymusiikin tuominen teokseen tällä tavoin saattaa jakaa mielipiteitä, mutta minulle se kaikessa erikoisuudessaan toimi erinomaisesti.

Olin lumoutunut siitä, kuinka bändi (Onni Kivikaarre, Tommi Haavisto) loi hienovaraisia tunnelmia kohtauksiin. Äänimaailmalla kuvattiin erityisen hienosti myös Koskisen mielen järkkymistä. Livemusiikki auttoi säilyttämään intensiteetin herkemmissäkin kohtauksissa ulkomiljöössä.

Pinnalan pihapiiri, jossa myös taiteilija Koskinen pitkään itse asui, on juuri täydellinen esityspaikka tälle näytelmälle, eikä lavastukseen tarvinnut miljöön vuoksi käyttää suuria ponnisteluja.

Näyttelijäensemblen esiintymisessä on kauttaaltaan luontevaa läsnäoloa ja raikkaan rentoa tekemistä. Kostit, sekä nuori (Kimmo Timonen) että vanha (Turkka Suuriniemi) luovat yhdessä eheän taiteilijan ja vanhan Kostin käyttämistä kertojana pidän toimivana ratkaisuna.

Annemari Laine oli äitinä erinomainen. Yksi kauneimmista hetkistä oli jo iäkkään äidin ja pojan dialogi muotokuvan maalauksen yhteydessä. Laineen tulkinta kosketti syvältä.

Vaikka alkoholi värittikin Koskisen elämää valitettavan voimakkaasti, toisella puoliskolla olisin toivonut näkeväni viinaan menevän taiteilijan narratiivin rinnalla vielä vahvemmin lisäksi jonkun toisen tulokulman.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut