Hector taipuu moneksi – jopa taianomaiseksi jazziksi, jos mielikuvitusta riittää

Hector Reimagined Päälavalla lauantaina.

Aili Ikonen tulkitsee, Valtteri Pöyhönen kuljettaa koskettimillaan.

16.7. 22:15

Ei, tämä ei ole tavanomainen tribuuttikonsertti saati Vain elämää: Hectorin päivä. Valtteri Laurell Pöyhönen on totisesti mielikuvitellut Hectorin tuotantoa uuteen uskoon aikaa ja vaivaa säästämättä.

Instrumentaaliset versiot sellaisista kappaleista kuin Olet lehdetön puu, Liisa pien ja Vierivä kivi olisivat melkoisia tunnistuskilpailuja ilman esittelyspiikkejä. Melodinen fragmentti siellä, toinen täällä viittaa lähdemateriaaliin, mutta sovitukset virtaavat värikkäänä ja sävykkäänä, parhaimmillaan taianomaisena jazzina.

Pöyhönen istuu kuskin paikalla sähköpiano ja analogisyntetisaattori ohjaiminaan. Puhallintrio tulkitsee Hector-melodioita ja muuntelee niitä moneen suuntaan. Rummut, perkussiot ja kontrabasso pitävät pohjan eläväisenä ja rikkaana.

Ensimmäinen vieraileva solisti on Aili Ikonen, jonka jazzillinen naisääni tuo Olen nielaissut kuun -kappaleen tekstiin uudenlaisen kulman. Loppupuolella kappaletta Ikonen äityy suorastaan briljeeraamaan seitsenhenkisen yhtyeen villiintyvän soitannan tukemana.

Lumi teki enkelin eteiseen sykähdyttää. Pöyhösen poppoon luoma kilkutus synnyttää intiimin jännitteen, joka ei asetu varsinaiseksi kompiksi missään vaiheessa. Ikonen latelee koskettavat lyriikat kertovalla otteella, melodian kohottamana.

Toinen solistivieras Jesse Markin laulaa Atlantiksen säkeistöt herkästi, kertosäkeen raikuvasti. Ei mittään -kappaleesta Markin tekee villillä tulkinnallaan konsertin komediallisimman hetken.

Konsertin viimeisellä kolmanneksella kärsimättömimpien Hector-fanien odotus palkitaan. Bändi vaihtuu lennosta toiseksi ja nuorekkaan oloinen 75-vuotias astuu lavalle.

Hector julistaa kesän 2022 rakkauden kesäksi ja käynnistää Kaikki tahtoo rakastaa -kappaleen. Rockyhtye kuulostaa Pöyhösen koplan jälkeen hiukan jäykältä, mutta todistaa lennokkuutensa viimeistään Eurooppa-biisin vimmaiseksi äityvässä lopetuksessa. Hectorin ääni kantaa, eikä ikääntymisestä ole kuultavissa juuri merkkiäkään.

Aili Ikonen saa kunnian nousta uudelleen estradille, ja Jos sä tahdot niin -duetto Hectorin kanssa onkin illan koskettavimpia hetkiä. Itseoikeutettu lopetus on tunteikas Yhtenä iltana -valssi.

Konsertti onkin siis ikään kuin kaksi erillistä, toisiltaan voimaa ammentavaa konserttia peräkkäin. Kokonaisuus palkitsee lopulta niin Hector-fanit kuin mielikuvitusrikkaan jazzin ystävät – riippumatta siitä, mikä on näiden suhde Hectorin musiikkiin.

Hector on nuorekkaassa iskussa Pori Jazzin lavalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut