Syntipukiksi vaikka väkisin

Hannu Nordström ohjaa ja näyttelee Agapetuksen klassikossa.

14.6. 18:48

Syntipukki

Käsikirjoitus Agapetus (Yrjö Soini). Sovitus ja ohjaus Hannu Nordström. Teatteri Reposaari. Ensi-ilta 12.6.

Päällisin puolin ja turhan hätäisesti, jos katsoo vaikka kaksi eri elokuvaversiota Agapetuksen Syntipukista (Erkki Karu 1935, Matti Kassila 1957), saattaa haudata tuon komedian jopa sen kuuluisan mappi ö:n väliin.

Mutta jos asiaan paneutuu edes vähänkin hartaudella, löytää näytelmäversiostakin tukun viisauksia ja näppäriä oivalluksia.

Ennen internetiä kuluttajavalitukset piti tehdä kirjallisesti tai puhelimella, mutta pääsääntöisesti marssittiin itse tekopaikalle.

Tavaratalopäällikkö Lauri Aro (Hannu Nordström) on kyllästynyt valittajiin, työlästynyt henkilökuntaan, joka on valituksen kohteena ja on vankasti sitä mieltä, että asialle on tehtävä jotakin.

Kun paikalle saapastelee höpsö työnhakija Koikkalainen (Jorma Kuusiluoma), saa Aro nerokkaan oivalluksen. Koikkalainen nimitetään valitusten kohteeksi, syntipukiksi ilman omaa syytään. Koikkalainen haukutaan maan rakoon myyjän ja valittajan kuullen. Ja kaikki ovat tyytyväisiä. Paitsi Koikkalainen, jota asia alkaa vaivata.

Supisuomalaiselle näyttämölle kuuluu myös lemmenpari. Se saadaan sanavalmiista, kemikalio-osaston myyjättärestä (Martta Santanen) ja tavaratalon taustakonsernin pääjohtajasta, Aro Vaarasta (Jouko Takkunen). Tässä on näytelmän heikoin kohta, johon syypäitä eivät ole näyttelijät eivätkä ohjaaja kuin osaksi. Lemmenkipinän leimahtaminen on näytelmässä kuin hiihtäminen rullaportaissa. Ja häveliäästi vaihdetaan lemmiskely terminä suukotteluksi. Juoruamisen ja panettelun syövereissäkin kuiskitaan, että kuka pussasi ketä. Varsin hauskoja pikku kohtauksia sisältää Koikkalaisen epätoivoiset yritykset irtaantua vilpillisestä tehtävästään ja saada potkut.

Vahtimestari Miettinen (Tuuli Meri) on aina paikalla, kun tapahtuu. Hänen kumartelunsa johtajan edessä on sellaista luokkaa, että miltei kuulee, miten selkänikamat paukkuvat ja rutisevat.

Vanhaa iltamaperinnettäkin koettiin, verhot auki, verhot kiinni, ja kohtaus vaihtuu lennossa. Johtaja–alainen-asetelma on näkyvä ja hyvin korostettu. Auktoriteetit suorastaan hyppäävät silmille.

Oliko jännitystä ilmassa vai läksyjen luku laiminlyöty, niin näytelmän loppupuolella kuiskaaja joutui tekemään työtä hartiavoimin.

Jatkossa asia varmasti korjaantuu, vaikka se ei nytkään liiemmälti haitannut. Olimmehan perinteisen, suositun kansankomedian syövereissä, ja se on myös kelpuutettu maamme päänäyttämön, Kansallisteatterin, pakeille.

Johnny-Kai Forssell

Artikkelia on korjattu 15.6. klo 12. Arviossa oli näytelmän kirjoittajaksi mainittu virheellisesti Aapeli. Näytelmä on Agapetuksen eli Yrjö Soinin kirjoittama. Korjattu myös yhden roolihahmon nimi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut