”Porin keisari” oli lahjakas, vaikutusvaltainen ja ristiriitainen henkilö, joka sai kaupungissa myös oman nimikkoputkan

Työväenjohtaja Eetu Salinista kertova kirja käy läpi miehen elämänvaiheet traagisesta lapsuudesta ennenaikaiseen kuolemaan.

Tietokirjailija Pertti Rajala on kirjoittanut elämäkerran työväenjohtaja Eetu Salinista.

3.6. 10:15

Pertti Rajala: Eetu. Kertomuksia työväenjohtaja Eetu Salinin elämästä. Warelia 2022. 268 s.

Satakunnan entinen maakuntajohtaja Pertti Rajala (s. 1954) tunnetaan monipuolisena tietokirjailijana. Toukokuussa hän julkaisi laajan elämäkertateoksen työväenjohtaja Eetu Salinista (1866–1919). Uutuuskirja käy seikkaperäisesti läpi Salinin elämänvaiheet lapsuudesta lähtien päättyen miehen ennenaikaiseen kuolemaan 53-vuotiaana vuonna 1919.

Salin esitellään Rajalan teoksessa ristiriitaisena henkilönä, jota arvosteltiin monestakin syystä ankarasti. Hänen kykynsä olisivat ilmeisesti riittäneet jopa pitkäaikaiseen työväen johtamiseen. Henkilökohtaiset ongelmat kuitenkin viitoittivat toisenlaisen elämänpolun.

Puhujana Eetu Salin oli aina sanavalmis ja tarvittaessa jopa säälimätön omiaan kohtaan. Puhuessaan porilaisille hän oikaisi pitkän vartensa, kaappaisi luisevilla sormillaan tukkaansa ja antoi tulla sydämen kyllyydestä. Jokainen tiesi, ettei ollut odotettavissa tavallista sanan rieskaa vaan ennemmin sanan ruoskaa.

Salin säilytti aina proletaarisen esitystavan. Hän oli itseoppinut filosofi, agitaattori ja kansojen herättäjä. Salin sai työläisjoukot uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Näin he myös lähtivät toimimaan agitaattorin käskystä.

Rajalan teos on erittäin havainnollinen ja sujuvakielinen. Hämmästelin asiapitoisuutta ja dokumentaarisuutta. Tämän teoksen eteen on nähty iso määrä vaivaa.

Eetu Salinin lapsuus oli murhetta täynnä. Äiti, suutarin emäntä Anna Salin, kuoli suurena nälkävuotena 1868. Eetu oli tuolloin kaksivuotias.

Suutari-isä Juho Salin koki sittemmin uskonnollisen herätyksen, ja hänestä tuli kylän kiivain raittiusmies ja uskovainen saarnaaja. Kun iloinen nauru ja leikki muuttuivat synniksi, Eetun lapsuus oli varsin synkkä.

Rajalan teos esittelee useita Salinin aikalaisia, kuten Väinö Tannerin, Taavi Tainion, Kössi Koskisen, Viktor von Wrightin, Yrjö Mäkelinin, Kössi Kaatran ja Vihtori Kososen.

Kiintoisia anekdootteja Rajalan kirjassa on kosolti. Eetu ja hänen vaimonsa Ida olivat monella tavalla toistensa vastakohtia. Ida ei osallistunut ollenkaan politiikkaan vaan keskittyy perheen arkeen ja taloudenpitoon. ”Muija” oli tarkka raha-asioissa, toisin kuin ”Ukko”, joka maksoi usein alkoholijuomiaan vekseleillä.

Kirjailija kuvaa paljon Salinin Porin-vuosia. Salinit muuttivat Poriin vuonna 1902 ja perustivat kansankuppilan keskustaan. Ida hoiti kuppilaa, Eetu teki politiikkaa.

Salinien kansankuppiloita oli Isolinnankadulla ja Eteläkauppatorilla. Ne olivat hyvämaineisia ja suosittujakin. Eetu ei hyväksynyt niissä minkäänlaista rähinöintiä. Ruoka oli paljon parempaa kuin monissa muissa Porin ruokapaikoissa.

Salinin maine Porissa oli kahtalainen. Hän sai lopulta niin suuren arvovallan, että häntä alettiin kutsua Porin keisariksi. Toisaalta hänet pidätettiin niin useasti juoppouden vuoksi, että Porin poliisiasemalla oli Salinia varten nimikkoputka.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut