Will Smithin väkivaltaisuus ja Chris Rockin tyhmä vitsi peittivät alleen Oscar-gaalan historiallisuuden

Los Angelesissa järjestetystä 94. Oscar-gaalasta tuli poikkeuksellinen tavalla, jota tuskin kukaan osasi odottaa.

Coda – Kahden maailman välillä kertoo kuurosta kalastajaperheestä. Emilia Jones (vas.) on päähenkilö, perheen kuuleva tytär, Marlee Matlin perheen äiti ja Oscarilla miessivuosasta palkittu Troy Kotsur perheen isä.

28.3. 10:36

Oscar-gaala järjestettiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen-aikaa Los Angelesissa. Glamouria ja julkisuuden kuumaa huumaa normaalisti tihkuvasta juhlasta tuli poikkeuksellinen tavalla, jota tuskin kukaan osasi odottaa.

Juhlassa tehtiin nimittäin elokuvahistoriaa enkä nyt tarkoita pelkästään näyttelijä Will Smithin avokasta, jonka hän näytti suuntaavan koomikko Chris Rockin naamaan kesken Oscar-juonnon.

Outo lyönti ja sen saama maailmanlaajuinen huomio peittivät alleen poikkeuksellisen Oscar-gaalan, joka oli normaalia hauskempi vitseiltään, normaalia vetävämpi musiikkinumeroiltaan ja normaalia kiinnostavampi palkinnoiltaan.

Hauskuuden ja näyttävyyden vastapainona mukana oli toki myös vakavampaa asiaa kuten hiljainen hetki, jossa amerikkalainen elokuvateollisuus teki kunniaa ja osoitti avustushalua sodasta kärsivälle Ukrainalle.

Volodymyr Zelenskyiä ei gaalassa kuitenkaan kuultu, eikä ihme. Sotaa käyvän maan presidentillä on varmasti tärkeämpääkin tekemistä.

Mieleenpainuvaksi gaala nousi monien mielestä Will Smithin väkivaltaisuuden vuoksi, mutta tosiasiassa gaala oli historiallinen myös palkinnoiltaan.

Ensimmäisen kerran parhaan elokuvan palkinnon voitti elokuva, joka oli suoratoistopalvelun tuotantoa. Historiallista oli sekin, että Coda – Kahden maailman välissä -elokuvassa keskeiset näyttelijät ovat kuuroja ja keskeinen kieli viittomakieli.

Tavallinen elokuvankuluttuja on jo vuosia ymmärtänyt suoratoistopalveluiden olevan nykyaikaa, mutta nyt Codan saama palkinto teki asian selväksi myös Oscareissa. Applen voittoisa tuotanto on samaan aikaan katsottavissa Suomessa sekä teattereissa että suoratoistopalveluissa, muun muassa Elisa Viihde Viaplayllä.

Historian lehden kääntyminen tältäkin osin kielii siitä, että elokuvateollisuus on jatkuvassa murroksessa sekä Yhdysvalloissa että myös kansainvälisesti. Uudet tekijät, uudet tuulet, uusi aika puhaltaa.

Aiemmin Netflix on ollut monille filmihulluille suoratoistopalvelun synonyymi, mutta tiukasti kilpaillussa bisneksessä ja etenkin näissä karkeloissa Netflixin käteen jäi lähes tyhjä arpa. Netflixin tuottama The Power of the Dog oli vielä joitakin viikkoja sitten suuri Oscarien ennakkosuosikki, mutta lopulta kolmituntinen sukusaaga sai vain yhden vaivaisen Oscarin kaikkiaan 12 mahdollisesta.

Nolo tappio, jota vähän lievittää se, että parhaan ohjaajan palkinnon vei toista vuotta peräkkäin nainen, kun voittajaksi valittiin nyt The Power of the Dogin ohjaimissa ollut Jane Campion. Naisten peräkkäisiä voittoja ei ole ennen nähty Oscareissa.

Lisäksi kannattaa huomata, että myös Codan ohjaksissa on ollut naisammattilainen, ohjaaja-käsikirjoittaja Sian Heder.

Millainen vuoden parhaaksi elokuvaksi valittu Coda – Kahden maailman välissä sitten on?

Se on ennen kaikkea feelgood-elokuva eli kohottava tarina vaikeuksista, jotka kääntyvät sisukkuuden kautta voitoksi.

Coda ei ole välttämättä elokuvan hienohelmojen ja eliittiviisastelijoiden elokuva, mutta suuren yleisön ”Oscar-elokuvaksi” tarina kuurosta kalastajaperheestä istuu kuin nakutettu.

Pieni ihminen kokee väärinymmärrystä ja suoranaista sortoa, kunnes päättäväisyys, rohkeus ja neuvokkuus kääntävät asiat positiivisiksi. Lopussa voittaa onni ja yhteisöllisyys.

Sellainen elokuva sopii hyvin juuri Oscareissa ykköseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut