Keskusteluohjelmistaan tunnettu Maarit Tastula on ”uteliaisuussuuntautunut ihmistutkija” - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Keskusteluohjelmistaan tunnettu Maarit Tastula on ”uteliaisuussuuntautunut ihmistutkija”

”Ajankohtainen kakkonen oli mulle mahtava koulu”, toimittaja sanoo.

”Olen aina ajatellut, että hajataitto on toimittajan paras ominaisuus: kyky katsoa maailmaa ja sen ilmiöitä eri näkökulmista”, sanoo toimittaja Maarit Tastula.

23.12.2021 19:27

”Onko 60 vuotta vanha vai nuori?”, aprikoi toimittaja Maarit Tastula.

Yksi tapa lähestyä asiaa on muistella, keitä onkaan tullut uran aikana haastateltua. On ollut monenlaista: rikasta, rosvoa ja runoilijaa.

”Kai mun on pakko olla vanha, kun olen haastatellut esimerkiksi Leif Wageria, Matti Kekkosta ja Eeva-Kaarina Volasta. Tuntuu, kuin se olisi ollut jokin kokonaan toinen aika.”

”Että onhan tässä tullut tampattua.”

Se ilahduttaa, että vain harvoin haastattelupyyntö on torjuttu. Kieltäytyneet Tastula kyllä muistaa. Yksi heistä oli julkisuutta karttanut Aatos Erkko. Läheltä sekin tosin liippasi.

”Se on jäänyt vähän kaivelemaan.”

Erkko oli sanonut jo harkitsevansa asiaa, mutta kieltäytyi lopulta. Hän kuoli vuonna 2012.

Mitä olisit Erkolta kysynyt?

”Se liittyi graduuni. Olisin kysynyt häneltä esimerkiksi siitä, miten kapitalismi ja markkinatalous saivat vahvemman sijan journalismissa. Että miten hyvä tutkiva journalismi, demokratia ja markkinalähtöisyys hänen mielestään toisiinsa suhtautuvat.”

Joka tapauksessa vuodet tekevät toimittajalle hyvää, Tastula vakuuttaa.

”Vanhenemisessa on se hyvä puoli, että samalla saa perspektiiviä. On taustaa, johon nykyisyydessä tapahtuvia asioita voi peilata.”

Ei ole yllätys, että historian penkominen kuuluu Tastulalle tärkeisiin harrastuksiin. Lukemisen ohella halu tutkia ja ymmärtää aina vähän lisää ovat kiinnostaneet lapsesta asti.

”Varmaan siitä samasta syystä toivoin joulupukilta kymmenvuotiaana kirjoituskonetta. Sitä ei muuten ollut siinä ympäristössä kukaan nähnyt aiemmin elävänä”, kokkolalaisen työläisperheen tytär kertoo.

Kuulostaa määrätietoiselta. Tastulan mukaan suunnitelmallisuuden sijaan hänen polkuaan on ohjannut kuitenkin uteliaisuus.

”En ole ihmisenä ollut koskaan urasuuntautunut. Ennemmin uteliaisuussuuntautunut. Olen ajatellut, että tieto ja ymmärrys sinänsä ovat itsetarkoitus.”

Toimittajaksi Tastula päätyi 80-luvun alussa. Tuolloin toimituksissa elettiin vielä politisoitunutta aikaa, jolloin toimittajan puoluejäsenkirjalla oli merkitystä. Hän antaa esimerkin:

”Ennen kuin mut vakinaistettiin television puolella, jouduin eräänkin pomon kuulusteltavaksi, että mikä jäsenkirja mulla on. Ja kun ei ollut, ihmeteltiin, että miksei ole.”

Radion ja Aamulehden kulttuuritoimituksen kautta Tastulan tie vei televisioon. Kirjoittamisesta nauttinut, introvertiksi tunnustautuva toimittaja löysi itsensä pian Ylen Ajankohtaisesta kakkosen vakioporukasta.

”Ajankohtainen kakkonen oli mulle mahtava toimittajakoulu.”

Tastula seurasi noina vuosina aitiopaikalta, kuinka historian rattaat pyörivät ja maailma ympärillä muuttui.

Hän oli Romanian Timisoarassa Ceausescujen teloituksen jälkeisinä päivinä ja näki Itä-Euroopan romahduksen, haastatteli paluumuuttajia Inkerinmaalla Neuvostoliiton kuolonkorahdusten kieppeillä, seurasi Perun viidakoissa, kuinka jenkit tuhosivat huumelaboratorioita, ja raportoi Rion ympäristökokouksen aikoihin kaivosteollisuuden vaikutuksista Amazonilla.

Ja sitten oli tietysti 90-luvun lama.

”Koko journalistinen urani perustuu iloon siitä, että yhteys toiseen ihmiseen syntyy”, Maarit Tastula pohtii.

Maailmalla ryntäilyä seurasivat rauhalliset haastatteluohjelmat, kuten Yhden illan pysäkki, Punainen lanka ja Avec Tastula. Niiden myötä Tastula opittiin tuntemaan taitavana henkilöhaastattelijana. Palkintojakin on tullut.

”Siihen kai koko journalistinen urani perustuu – iloon, kun yhteys toiseen ihmiseen syntyy.”

Heille, jotka ovat kaivanneet Tastulaa televisioon, on hyviä uutisia. Uusi ”dokumentaarisuutta ja osallistuvaa journalismia yhdistelevä sarja” on luvassa ensi vuonna.

”Tarkoituksena on tehdä hyväntuulista ohjelmaa vastapainona vastakkainasettelun maailmalle. Reissaan ohjelmassa eri puolilla Suomea ja näytän ihmisten erilaisia tapoja elää. Ja teeskentelen hauskaa.”

Tastula sanoo kokevansa tämänhetkisen yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin ahdistavana.

”Halusin jotenkin keventää sitä taakkaa ja tehdä ohjemaa, joka ei lähesty maailmaa ongelmien vaan ilon ja arjen kautta. Olen suuri arjen arvostaja. Arki on se, mikä pitää meidät kasassa.”

Yhtenä missiona on näyttää arkea kehä kolmosen ulkopuolella.

”Jos rehellisiä ollaan, median katse on vähän kapea. Se on tosi asiantuntijakeskeistä, mikä on toki myös hyvä. Mutta muutakin tarvitaan, jotta ymmärrys ihmisiä kohtaan lisääntyisi. Haluan näyttää, miten erilaisissa todellisuuksissa ihmiset elävät.”

Toimittajan onni on, että työtä tehdessä myös oma maailmankuva avartuu.

”Kun on nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita ja valintoja, on vaikeampi tuomita ihmisiä. Olisi hienoa, jos olisin onnistunut tuomaan myös katsojien olohuoneisiin häivähdyksen hyväksyvää katsetta.”

Puhe palautuu kerta toisensa jälkeen takaisin ihmiseen. Ihmistä ei voi koskaan ymmärtää, ennen kuin näkee hänen taustansa, Tastula sanoo.

”Olemme kaikki ympäristömme muokkaamia. Arvostan tutkivaa journalismia, mulla tutkimuskohteena on ollut ihminen.”

Maarit Tastula

  • Syntynyt Kaarlelassa 1961.

  • YM, HuK, opiskellut Tampereen yliopistossa mm. tiedotusoppia. Gradu valmistui 2008.

  • Työskennellyt Ylellä vuodesta 1988 alkaen muun muassa Ajankohtaisen kakkosen toimittajana. Tunnetaan erityisesti haastatteluohjelmista Yhden illan pysäkki, Punainen lanka, Seitsemäs taivas, Avec Tastula, Flinkkilä & Tastula. Työskennellyt aiemmin myös radiossa ja Aamulehdessä.

  • 8 Telvis-palkintoa.

  • Harrastaa historiaa ja ulkoiluttaa ruumistaan säännöllisesti.

  • Asuu Tampereella. Perheeseen kuuluu kaksi lasta.

  • Täyttää 60 vuotta perjantaina 24. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut