Alex Noyer on suomalaisen mahtisuvun poika, joka oppi kielen vasta armeijassa: Nyt hänen verinen ja outo kauhuelokuvansa kerää huomiota ympäri maailmaa - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Alex Noyer on suomalaisen mahtisuvun poika, joka oppi kielen vasta armeijassa: Nyt hänen verinen ja outo kauhuelokuvansa kerää huomiota ympäri maailmaa

Perjantaina ensi-iltansa saanut Sound of Violence on ranskalais-suomalaisen Alex Noyerin ensimmäinen pitkä fiktioelokuva.

Los Angelesissa asuva elokuvantekijä Alex Noyer vieraili Helsingissä joulukuun alkupuolella.

19.12.2021 17:10

”The story of a killer who makes music through murder”, sanoo elokuvaohjaaja Alex Noyer Teams-videopuhelun ruudulla.

Eli suomeksi käännettynä: tarina tappajasta, joka tekee musiikkia murhaamalla ihmisiä.

Siinä on tiivistettynä uuden suomalais-amerikkalaisen Sound of Violence -kauhuelokuvan juoni.

Ja tuon lauseen ansiosta koko elokuva saatiin ylipäätään tehtyä – mutta palataan siihen myöhemmin.

Pienellä budjetilla tehty, verinen ja outo Sound of Violence sai maailmanensi-iltansa keväällä Yhdysvalloissa South by Southwest -tapahtumassa. Kuluneen vuoden aikana sitä on esitetty festivaaleilla ympäri maailmaa.

Viime perjantaina Sound of Violence sai puolestaan laajan teatteriensi-iltansa Suomessa. Joulukuun alussa se nähtiin Night Visions -elokuvafestivaalilla Helsingissä.

Kriitikot ovat ottaneet elokuvan vastaan enimmäkseen hyvin. Yhdysvalloissa RogerEbert.com-sivuston Kristy Puchco kehui sen jäävän pitkäksi aikaa mieleen kuin tarttuva kappale. Brittien The Guardianin kolmen tähden arviossa Phil Hoad kirjoitti, että vaikkei elokuva joka osa-alueeltaan toimi, siinä ”on kuultavissa hullun neron säveliä”.

Näihin arvioihin voi yhtyä. Sound of Violencessa on ongelmansa: tarinankuljetus on välillä kankeaa ja elokuva kaikkiaan epätasainen. Mutta parhaimmillaan se hätkähdyttää aidosti.

Ja idea on kieltämättä omaperäinen. Elokuvan päähenkilö on musiikinopiskelija ja avantgarde-muusikko Alexis (Jasmin Savoy Brown), joka vaikuttaa rauhalliselta ja mukavalta tyypiltä, mutta jolla on synkkä salaisuus. Hän kiduttaa ihmisiä hengiltä eri tavoin ja miksaa heidän tuskanhuudoistaan sekä silpomisen äänistä musiikkia.

Alexis on saanut lapsuuden traumaattisen kokemuksen seurauksena synestesian, kyvyn nähdä äänet väreinä – ja nimenomaan väkivallan äänet. Hän jää koukkuun tappamiseen ja siitä saamiinsa huumaaviin visioihin. Samalla hän luo murhaäänistä omaa musiikillista mestariteostaan. Sound of Violence on siitä poikkeuksellinen kauhuelokuva, että sitä katsoessa ei todellakaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu ja mihin kaikki päättyy.

Jasmin Savoy Brown esittää Sound of Violencen päähenkilöä, murhanhimoista muusikkoa Alexisia.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Noyer on erittäin iloinen ensimmäisen pitkän fiktioelokuvansa vastaanotosta.

”Se on hienoa etenkin siksi, kun tämä on aika brutaali ja hullu leffa. Sellainen, jota useimmat joko vihaavat tai rakastavat”, Noyer sanoo.

41-vuotias Noyer on ranskalais-suomalainen, miten päin kansallisuudet nyt haluaakaan laittaa, ja kunnon kosmopoliitti. Hän on syntynyt Pariisissa, opiskellut Britanniassa ja asunut vuodesta 2014 lähtien Yhdysvalloissa, Los Angelesissa. Aurinkoisesta Kaliforniasta hän myös vastaa Teams-puheluun.

Noyer puhuu sujuvaa suomea, vaikka välillä joutuukin käyttämän englanninkielisiä sanoja tai ilmauksia, kun suomenkieliset vastineet eivät tule mieleen.

Koska haastattelu tehdään Suomeen, ei oikein voi olla mainitsematta Noyerin lähisukulaisia. Hänen äitinsä on Rafaela Seppälä, taidevaikuttaja ja Satakunnan Kansaa kustantavan Sanoma-yhtiön hallituksen jäsen. Entinen Sanoman toimitusjohtaja ja Helsingin Sanomien päätoimittaja, vuonna 2012 kuollut Aatos Erkko on Noyerin isoeno. Noyerin isä taas on ranskalainen kuvataiteilija Denis Paul Noyer.

Noyeria ei haittaa suomalaisesta mahtisuvusta puhuminen, vaikka hän korostaakin tekevänsä aivan omaa ja itsenäistä uraansa.

Elokuva-alalle Noyer päätyi muutaman mutkan kautta. Nuoruuden bisnesopinnot Ranskassa eivät maistuneet, joten hän lähti Suomen Turkuun suorittamaan asepalvelusta saadakseen koulusta taukoa ja ajatuksensa muualle.

”Armeijassa opin puhumaan suomea. Sitä ennen osannut sanoa muuta kuin hyvää päivää, kiitos, moi. Mutta siellä oli pakko oppia.”

Armeijan jälkeen Noyer lähti Britanniaan Hertfordshiren yliopistoon opiskelemaan mainosalaa. Valmistuttuaan Noyer perusti Lontooseen oman mainosvideoyrityksen nimeltä You Know.

Taidemaailma veti kuitenkin Noyeria yhä enemmän puoleensa. Hän kuvasi mainostyönsä ohessa minidokumentteja amerikkalaisista kuvataiteilijoista, kuten Julian Schnabelista, sekä pitkän dokumentin New York Influence City.

Musiikkituottaja Arthur Bakerin tavattuaan Noyer sai ajatuksen pitkästä dokumenttielokuvasta, joka käsittelisi legendaarista Roland TR 808 -rumpukonetta. 1980-luvun alussa kehitetyn 808:n soundi on tuttu lukemattomien artistien hittibiiseistä.

Idea vei mukanaan. Noyer perusti elokuvatuotantoyhtiö You Know Filmsin ja jätti You Know -mainosyhtiön vanhoille yhtiökumppaneilleen.

Noyerin tuottama ja Alexander Dunnin ohjaama elokuva 808 valmistui 2015. Elokuvassa haastateltiin kymmeniä kuuluisia muusikoita Beastie Boysista Phil Collinsiin, David Guettasta Pharrell Williamsiin. Apple Music hankki 808:n levitysoikeudet ja elokuva sai huomiota ympäri maailmaa.

Noyer kertoo, että 808:n vuosia kestänyt tekoprosessi oli hänelle myös raskas.

”Musiikkidokumentti on todella vaikea laji. Musiikin oikeudet, tekijöiden egot… Kaikki on vaikeaa. Se oli iso projekti. Sen jälkeen valitin vaimolleni, kuinka väsynyt olen, enkä tiedä mitä seuraavaksi haluaisin tehdä.”

”Hän ehdotti, että tekisin seuraavaksi kauhuelokuvan, kun katson niitä muutenkin koko ajan.”

Noyer sanoo rakastuneensa kauhuelokuviin päätä pahkaa jo lapsena, Elävien kuolleiden yö- (1968) sekä Evil Dead (1981) -klassikot nähtyään. Niinpä oma kauhuelokuva oli looginen askel.

Idea Sound of Violenceen tuli halusta “manata” liian pitkään ajatuksissa ollut 808-projekti pois ajatuksista.

”Vuosien ajan päässä oli ollut vain rumpukone, rumpukone, rumpukone… Ajattelin, että pitää tappaa joku rumpukoneella”, hän sanoo ja nauraa.

Ajatuksesta syntyi ensin lyhytfilmi Conductor, jota Noyer lähti laajentamaan pitkäksi elokuvaksi. Samalla hän päätti siirtyä tuottajan pallilta ohjaajaksi.

Alex Noyerin mukaan juuri ennen koronapandemiaa kuvatun elokuvan tuotantoprosessi oli sujuva vaikka budjetti oli pieni.

Tälle tielle kannatti mitä ilmeisimmin lähteä, niin innostuneesti Noyer Sound of Violencen teosta puhuu. Iso osa haastattelusta menee Noyerin ylistäessä suurin piirtein kaikkia elokuvan teossa mukana olleita.

Oman mainintansa saavat esimerkiksi suomalaisnimet, kuten tuottaja-editoija Hannu Aukia, säveltäjä Jaakko Manninen sekä äänisuunnittelija ja miksaaja Jussi Tegelman. Musiikki ja äänet ovatkin tässä elokuvassa poikkeuksellisen tärkeässä roolissa. Aukia, Manninen ja Tegelman asuvat kaikki Los Angelesissa, missä Sound of Violence kuvattiin.

Aivan erityisesti Noyer kehuu Alexisin esittäjää Jasmin Savoy Brownia, joka tekeekin erinomaisen roolityön.

27-vuotias Brown on aiemmin näytellyt esimerkiksi HBO:n The Leftovers -sarjassa ja saattaa parhaillaan olla matkalla isoksi tähdeksi. Tänä syksynä hän on saanut Yhdysvalloissa huomiota uuden, hehkutetun Yellowjackets-sarjan yhtenä pääosanesittäjänä. Ensi vuonna Brown nähdään Scream 5 -elokuvan näyttelijäkaartissa.

”Jos Sound of Violence tehtäisiin nyt, minulla ei olisi mitään mahdollisuutta saada Jasminia siihen”, Noyer sanoo.

Sound of Violencen kuvaukset saatiin valmiiksi vuoden 2020 alussa, juuri ennen koronapandemian alkua. Budjetti oli minimaalinen, Noyerin mukaan alle miljoona dollaria.

Pienen indie-elokuvan tekeminen on usein taistelua vastoinkäymisestä toiseen, mutta ei Noyerille. Hänellä on Sound of Violencen tekoprosessista vain hyvää kerrottavaa.

Jopa elokuvan rahoitus järjestyi Noyerin mukaan sujuvasti: siitäkin huolimatta, että hän oli fiktioelokuvan tekijänä täysi noviisi.

Siinä auttoi aiemmin mainittu lauseen mittainen tiivistelmä elokuvasta. The story of a killer who makes music through murder.

”Kävin esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilla pitchaamassa elokuvaa potentiaalisille tuottajille. Kaikki, joille sanoin tuon lauseen, lähtivät mukaan.”

Tämä on niin sanottu elevator pitch, jonka voi kääntää ”hissipuheeksi”. Start up -yritysmaailmassa yleinen termi tarkoittaa idean esittelemistä uudelle kuulijalle niin lyhyesti ja tiivistetysti, että sen ehtii tehdä vaikka hissimatkan aikana.

Noyerin mukaan se on hänen ensimmäinen ja tärkein neuvonsa kaikille, jotka haluavat saada elokuvaprojektejaan eteenpäin: kehitä lyhyt hissipuhe.

”Esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilla jokaisella vastaantulijalla on joku elokuvaidea, joku projekti, jota he haluavat esitellä. Jos yrität siellä saada yhteistyökumppaneita tyyliin ’anteeksi, mutta minulla olisi tämmöinen, jos kiinnostaa…’ – ei onnistu.”

”Leffamaailma on muutenkin sellainen, että kun esittelee ideaansa rahoittajille, kaikki ovat vastaamassa ’ei’ ennen kuin ehdit edes sanoa mitään. Siksi on tärkeää päästä siihen dynamiikkaan kiinni heti. ’Tämän takia et sano ei’. ’Tämän takia olet tyhmä, jos sanot ei’. Siinä ei ole aikaa olla nöyrä”, hän sanoo.

Noyer luottaa pitchien onnistuvan hyvin myös suomalaisilta elokuvantekijöiltä, jotka etsivät kansainvälistä rahoitusta.

”Suomalaiset eivät yleensä puhu yhtään enempää kuin on tarpeen, joten sehän on tosi suomalainen tapa! Yksi lause, ja se on siinä.”

”Musiikilla on kauhussa tärkeä rooli, mutta halusin kasvattaa sitä entisestään antamalla äänelle aktiivisen osan tarinassa. Yleisö ja hahmot jakavat saman äänikokemuksen, joka luo intiimin läheisyyden murhaajan kanssa”, kertoo Alex Noyer elokuvan tiedotteessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut