Moni aikuinen yllättyisi, jos lukisi nuortenkirjan, sanoo kirjailija Anniina Mikama: ”Siinä oppii ymmärtämään muutosta, joka maailmassa tapahtuu” - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Moni aikuinen yllättyisi, jos lukisi nuortenkirjan, sanoo kirjailija Anniina Mikama: ”Siinä oppii ymmärtämään muutosta, joka maailmassa tapahtuu”

Anniina Mikaman tuorein nuortenromaani Myrrys kertoo tietäjän oppipojaksi päätyvästä orpopojasta Kainuun metsissä. Aikuiset lukijat ovat jo toivoneet teokselle jatko-osaa.

Myrrys-romaanin taustalla on Anniina Mikaman omaa sukuhistoriaa. Kirjailijan isoisän isoisä kulki kymmenvuotiaana orpopoikana kerjäläisjoukon mukana talosta taloon, kunnes eräs perhe otti hänet kasvatiksi.

12.12.2021 9:45

Aikuinen, tartu lastenkirjaan. Tai lue nuortenkirja.

Tämä on kirjailija Anniina Mikaman, 44, vastaus siihen, miten lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa ja näkyvyyttä saataisiin Suomessa parannettua, ja sen myötä lisää lapsia ja nuoria innostumaan lukemisesta.

Mikama istuu kahvilan upottavalla sohvalla ja siemaisee teetä. Katse on suora ja keskittynyt, aihe tärkeä.

”Aikuiset ovat kuitenkin ne, jotka ostavat kirjoja ja vievät lapsia kirjastoon. Siksi heidät pitäisi saada innostumaan ensin.”

Moni aikuinen yllättyisi huomatessaan, miten ajan hermolla olevia, suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kirjoissa käsitellään, Mikama arvelee. Luontokatoa ja ympäristökriisiä, seksuaalisuutta ja rasismia.

Mikaman mukaan nykypäivän nuortenkirjat ovat usein jopa enemmän ajan hermolla kuin aikuisille suunnatut teokset.

”Nuortenkirjoja lukemalla aikuinen oppii ymmärtämään paremmin omia lapsiaan ja näkemään, miten erilaisessa asenneilmapiirissä uudet sukupolvet kasvavat”, Mikama miettii. ”Siinä oppii ymmärtämään sitä muutosta, joka maailmassa tapahtuu.”

Eikä lasten- ja nuortenkirjojen lukeminen mitään puurtamista ole, Mikama muistuttaa. Siinä missä toiset pakkaavat kesälomalle lukemiseksi dekkareita, pinoaa Mikama itselleen valikoiman hyviä lasten- ja nuortenkirjoja.

26. marraskuuta Helsingin Sanomissa julkaistiin lukiolaisen Elli Pöyhösen mielipidekirjoitus, jossa Pöyhönen arvosteli koulujen kirjatarjontaa.

”Kouluissa nuorille työnnetään käteen lähinnä vaikeasti ymmärrettäviä klassikoita”, Pöyhönen kirjoitti. ”Koska meille tyrkytetyt kirjat todellakin ovat tätä luokkaa, ei pitäisi olla yllätys, että suuri osa nuorista ei vaivaudu niitä lukemaan.”

Seitsemän veljestä on hieno kirja, mutta se ei ole paras kirja herättämään nykynuoressa lukemisen iloa”, Mikama toteaa nauraen.

”On kauheaa, jos nuorilta tapetaan innostus tyrkyttämällä jotain vanhaa klassikkoa, josta nuori ei saa mitään irti.”

Mikama itse nauttii valtavasti päästessään kouluvierailuilla juttelemaan kirjoista ja lukemisesta lasten ja nuorten kanssa. Hän on myös mukana järjestämässä lapsille ja nuorille suunnattua Lanu!-festivaalia, joka järjestettiin toukokuussa toista kertaa ja joka sai joulukuun alussa Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnon.

Seurasaaressa sijaitseva Hallan talo on yksi Anniina Mikaman Myrryksessä kohoavan Kivihalmeen talon esikuvista.

kIRJAILIJA ojentaa meille pienet, ruskeat kirjekuoret. Niissä on kaksitoista valokuvapostikorttia, jotka Mikama kuvasi elokuussa ilmestyneen Myrrys (WSOY) -nuortenromaaninsa innoittamilla tutkimusmatkoilla. Saniaisen lehtiä Nokialta, metsälähde Suomussalmen Hossan kansallispuistossa, Murtovaaran talomuseon harmaita rakennuksia.

Kävelemme sillan yli Seurasaareen, mereltä puhaltaa jäätävä tuuli. Anniina Mikama haki kirjaa kirjoittaessaan innoitusta myös Seurasaaresta, sen metsästä ja rakennuksista. Mäen päällä kohoava, mäntyjen ja kuusien ympäröimä Hallan talo on toiminut romaanin Kivihalmeen talon esikuvana, Mikama kertoo.

Mikaman esikoisteos Taikuri ja taskuvaras (2018) voitti Topelius-palkinnon 2019 ja jatko-osatkin keräsivät kiitosta.

Siinä missä menestynyt trilogia sijoittuu taikojen ja vauhdikkaiden seikkailujen täyttämälle 1890-luvulle, ollaan Myrryksessä 1800-luvun alkupuolen Kainuussa, jossa oli tuolloin useita katovuosia peräkkäin. 14-vuotias orpopoika Niilo elää karuissa oloissa Kivihalmeen talossa, jossa valtaa pitää äkkipikainen ja väkivaltainen isäntä.

Erinäisten käänteiden jälkeen Niilo kuitenkin päätyy oppipojaksi myrrysmies Martinille, metsän keskellä elävälle parantajalle. Myrrys on vanhaa suomen kieltä ja tarkoittaa tietäjää.

Anniina Mikamaa on aina kiinnostanut taikuus, vain harvojen ja valittujen hallussa olevat salaperäiset voimat, kuten Myrryksessä esiintyvät luonnon henget.

Kirja lähti liikkeelle voimakkaasta alkukuvasta, Mikama kertoo.

”Nuori poika oli yksinään metsämökissä synkän metsän keskellä, ja metsässä olevat henget puhuivat hänelle. Lähdin kirjoittamalla selvittämään kuka tämä poika voisi olla, mitä henget hänestä haluavat ja mitä jos hän päättäisi vain rohkeasti kohdata ne.”

Mikaman sukujuuret ovat Pirkanmaalla, mutta kirjailijan omaakin sukuhistoriaa Myrryksessä on. Romaanin jälkisanoissa kirjailija kertoo isoisänsä isoisästä, joka kymmenvuotiaana orpopoikana kulki kerjäläisjoukon mukana talosta taloon, kunnes eräs perhe otti hänet kasvatiksi.

Mikaman esi-isästä ei kuitenkaan tullut parantajaukon oppipoikaa, vaan puuseppä ja Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.

Kainuuseen Myrrys sijoittuu, sillä siellä kansanusko oli 1800-luvun alussa vielä voimissaan, Mikama kertoo.

”Siellä lepyteltiin vielä luonnonhenkiä, vietiin uhreja pyhien puiden ja lähteiden luokse, käytettiin taikoja talon, karjan ja tavaroiden suojaamiseen. Vakavissa sairaustapauksissa käännyttiin paikallisen tietäjän puoleen.”

Mikamaa on aina kiinnostanut taikuus, vain harvojen ja valittujen hallussa olevat salaperäiset voimat. Myrrys vaati silti runsaasti historiallisten faktojen selvittämistä. Kirjaa varten Mikama luki arjen historiaa, Kainuun paikallishistoriaa ja tutkiskeli vanhoja karttoja. Erityisen hyväksi lähteeksi hän mainitsee kirjailija ja Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja Samuli Paulaharjun (1875–1944), joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä.

Myrryksen paikallinen tietäjä, Niilon oppi-isä Martin, onkin noussut useiden aikuislukijoiden suosikkihahmoksi, Mikama paljastaa. Salaperäinen, vähäpuheinen parantaja taitaa mystisiä asioita ja on nähnyt maailmaa.

”Erinäiset naisihmiset ovat tulleettunnustamaan ihastuneensa tähän synkkään ja maailman murjomaan tietäjään”, Mikama kertoo nauraen. ”He ovat pyytäneet minua kirjoittamaan jatko-osan Martinin nuoruudenseikkailuista arabimaissa. Vakavasti harkitsen asiaa, mutta en lupaa mitään!”

Anniina Mikama

  • Syntynyt Tampereella 1977.

  • Opiskellut kuvataidetta ja graafista suunnittelua Pekka Halosen akatemiassa ja kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa

  • Esikoisteos Taikuri ja taskuvaras ilmestyi 2018 ja voitti Topelius-palkinnon vuonna 2019. Huijarin oppipoika oli ilmestymisvuonnaan 2019 ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Trilogian päätösosa Tinasotamiehet ilmestyi 2020 ja oli Nuori Aleksis -palkintoehdokas 2021.

  • Kirjoittanut myös lasten tietokirjoja yhdessä Carlos da Cruzin kanssa.

  • Asuu Helsingissä puolisonsa kanssa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut