Elokuva-arvostelu Better Days - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Koulukiusaamisesta kertova elokuva on noussut Kiinassa popkulttuuri-ilmiöksi, mutta kokonaisuutena se on turhan pitkä ja vaelteleva

Koulukiusaamisen kierrettä on vaikea katkaista, todetaan valistusta jakavassa hongkongilaisdraamassa.

Jackson Yee esittää katujätkä Xiao Beita ja Zhou Dongyu koulukiusattua Chen Niania Better Days -elokuvassa.

9.12.2021 20:48

Better Days (Shaonian de ni). Ohjaus Derek Kwok Cheung Tsang, pääosissa Zhou Dongyu, Jackson Yee, Fang Yin. 135 min. K16. ★★★

Koulukiusaaminen on tunnetusti vakava ongelma eri puolilla maailmaa. Hongkongin Oscar-ehdokkaana tänä vuonna ollut Jiu Yuexin romaaniin perustuva Better Days on kiinalais-hongkongilainen kannanotto koulukiusaamista vastaan.

Hongkongilaisohjaaja Derek Tsangin elokuva keskittyy yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuviin lukiolaisiin. Se alkaa erään lukiolaistytön itsemurhasta. Tyttö on ollut jatkuvan koulukiusaamisen uhri, eikä ole kestänyt sitä enää.

Seuraavaksi kiusaajat ottavat uhrikseen hyvin koulussa menestyvän Chen Nianin (Zhou Dongyu), joka on lähtöisin vaatimattomista oloista. Elättääkseen Chenin ja itsensä ja maksaakseen tyttärensä tulevat opinnot Chenin äiti myy laittomia tavaroita ja välttelee jatkuvasti velkojia ja tyytymättömiä asiakkaita.

Chen ilmoittaa kiusaamisesta poliisille, minkä jälkeen piina vain pahenee. Lopulta Chen hankkii suojelijakseen sattumalta kohtaamansa katujätkä Xiao Bein (Jackson Yee). Säntillinen tyttö ja impulsiivinen pikkurikollinen alkavat lähentyä muutenkin. Mutta sitten tilanne eskaloituu hallitsemattomaksi.

Better Days -elokuvasta tuli Kiinassa iso menestys ja popkulttuuri-ilmiö. Kokonaisuutena elokuva on kuitenkin turhan pitkä ja vaelteleva. Se alkaa rankkana koulukiusaamisen kuvauksena ja muuttuu sitten rikosdraamaksi ja lopulta pateettis-romanttiseksi rakkaustarinaksi kunnes taas lopussa palataan kiusaamisteemaan.

Hyvää on se, ettei elokuva venymisestään huolimatta koskaan kadota intensiteettiään ja jännitteitään. Tarinansa takana se toimii myös hienovaraisena kritiikkinä kiinalaisen yhteiskunnan etenkin nuorille asettamia suorituspaineita kohtaan. Vanhemmat odottavat lapsiltaan koulumenestystä, yliopisto-opintoja ja mahdollisimman hyvää ja tuottoisaa uraa, mikä saattaa helposti kasata stressiä niin paljon, että se murtaa mielen.

“Rehtorit syyttävät opettajia ja opettajat vanhempia, jotka usein työskentelevät jossain kaukana”, sanoo koulukiusaamisongelmasta vanhempi poliisi. Ei ihme, että väsyneet ja turhautuneet koululaiset kääntyvät ahdistuksissaan toisiaan vastaan, etenkin niitä, jotka koulussa pärjäävät muita paremmin.

Kiinassa tavattoman suositut Zhou Dongyu ja Jackson Lee tyypittelevät hienosti vakavan ja vähäpuheisen Chenin ja räjähtävän Xiao Bein. Yu Jing-Pinin kuvaus poimii kaupungin kaduilta ja kujilta realistisen karheita, elokuvan tunnelmaan hyvin istuvia näkymiä.

Better Daysin maailma on toisaalta selkeästi kiinalainen, toisaalta universaali. Koulukiusaamisen armottomuuden se tuo rankasti esille. Kun poliisit puhuvat keskenään lukiolaisista, jotka hakkasivat toverinsa kuoliaaksi, se tuo ilkeästi mieleen meillä jokin aika sitten sattuneen vastaavanlaisen äärimmäistapauksen.

“Jos et ollut koulussa kiusaaja, olit kiusattu”, toteaa vanha poliisi nuoremmalle kollegalleen. Se on aika lohduton näkymä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut