Elokuva-arvio: Pig - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Roskaelokuviin keskittynyt Nicolas Cage tekee harvinaisen hallitun roolin miehenä, joka suree sikaa

Maanisuudesta tunnettu Nicolas Cage esittää eleettömästi draamatrillerissä, jossa etsitään tryffelipossua.

Nicolas Cage etsii tryffeleitä erakkona ja pysyy maltillisen ilmeettömänä elokuvassa Pig.

25.11. 16:57

Draama

Pig, ohjaus Michael Sarnoski, pääosissa Nicolas Cage, Alex Wolff, Adam Arkin. 93 min, K12. ★★★★

Nicolas Cage on totuttu näkemään viime aikoina lähinnä 1950-luvun b-elokuvia muistuttavissa halpistrillereissä. Niistä, jotka olen nähnyt, osa on aivan kelvollisia, loput taas kamalaa kuraa. Bruce Willisin tapaan nyky-Cagella ei tunnu olevan paljon väliä sillä, minkälaisessa leffassa hän näyttelee, kunhan palkkio ropisee tilille.

Mutta joskus Cage osuu hyväänkin elokuvaan. Sellaisia ovat viimeisinä kymmenenä vuotena olleet muun muassa David Gordon Greenin Joe (2013) ja Paul Schraderin Dying of the Light (2014), jonka tosin tuottajat leikkasivat uusiksi niin, että sekä Schrader että Cage irtisanoutuivat lopputuloksesta.

Tv-sarjoja ja lyhytelokuvia aiemmin ohjanneen Michael Sarnoskin Pig on myös Cage-katalogissa kärkipäässä. Se muistuttaa hieman 1970-luvun alkupuolen pieniä, arkirealistisia amerikkalaiselokuvia, jotka ankkuroituivat enemmän todellisuuteen kuin fantasiaan.

Oregonin metsissä erakkona asuva Rob (Cage) hankkii elantonsa tryffeleitä etsimään koulutetun sikansa avulla. Robin välittäjä Armin (Alex Wolff) myy tryffelit Portlandin kaupungissa ja tilittää tuoton Robille.

Mutta sitten eräänä yönä Robin sika varastetaan väkivaltaisesti. Rob ja Armin alkavat selvittää varkautta, mikä johtaa heidät parin narkkarin jäljille. Nämä ovat varastaneet possun jonkun kaupunkilaismiehen laskuun. Metsittynyt Rob painelee siis Portlandin kaduille etsimään possua, vaikka Armin on sitä mieltä, ettei Robilla ole mitään mahdollisuutta löytää sikaansa.

Sika on miehen (Nicolas Cage) paras ystävä.

Pig on siitä kiinnostava teos, ettei se oikeastaan muistuta mitään muuta elokuvaa. Aiheestaan huolimatta se ei ole trilleri, vaan luonnetutkielma, jossa henkilöistä kuoritaan hissukseen kerroksia kuin sipulista. Outoja juttujakin siinä on, kuten ravintolatyöntekijöille puretun hotellin säästyneessä kellarissa järjestettävät tappelut.

Oikeastaan Pigin teema on läheisen menetys ja se, miten se voi ihmistä muuttaa. Vaimon kuolema on tehnyt Robista erakon, ravintoloitsija Dariuksesta (Adam Arkin) puolison kohtalo on puolestaan muokannut lähestulkoon gangsterin. Possun menetys taas irrottaa Robin hetkeksi erakkoelämästä ja tuo pinnalle hänen entisen elämänsä.

Sarnoskin ohjaustyö on rauhallinen, hillitty tutkielma ihmisistä, jotka suru on leimannut loppuiäkseen. Cage on harvoin tehnyt näin hallittua näyttelijäntyötä. Usein kun Cage saa vapaat kädet, hän on joko maaninen tai sentimentaalinen tai pahimmillaan molempia. Pigissä hän tekee eleettömän varman roolityön, jota on nautinto seurata.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut