Arvio Maailman ympäri 80 päivässä - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Klassikkotarina maailmanympärys­matkasta kääntyi poukkoilevaksi animaatioksi, jossa on mukana ronskia huumoria

Jules Vernen kirjan tunnetuista hahmoista Passepartoutista ja Phileaksesta tuli ranskalais-belgialaisanimaatiossa silkkiapina ja sammakko.

Ranskalais-belgialaisessa animaatiossa kiidetään ympäri maapallon.

12.11. 11:57

Animaatio

Maailman ympäri 80 päivässä (Around the World), ohjaus Samule Tourneux, suomenkielisinä ääninä Joonathan Kettunen, Antti Lang, Amy Burgess, Carl-Kristian Rundman, Ella Tarvonen. 83 min. K7. ★★

Ranskalaiskirjailija Jules Vernen Matka maailman ympäri 80 päivässä (1872) lienee yksi kirjallisuushistorian tunnetuimmista seikkailukirjoista, kiitos populaarikulttuurin ehtymättömän kierrätysinnon. Kirjan pohjalta on tehty kaikenlaista pitkistä elokuvista tv-sarjoihin. Moni muistanee esimerkiksi 1990-luvulta kirjaan perustuneen piirrossarjan, jossa seikkaili gentlemannileijona Phileas Fogg, tämän palvelijakissa Passepartout ja iloluontoinen Tiko-hamsteri.

Nyt syystä tai toisesta ensi-iltaan tulee jälleen uusi versio tarinasta. Animaatioelokuvassa Maailman ympäri 80 päivässä Passepartout on maailmalle hinkuva silkkiapinapoika, Phileas hieman konnamainen mutta sympaattinen sammakko.

Kaksikko lyö uhkapeleistä innostuneiden katkarapujen – kyllä, katkarapujen – kanssa vetoa siitä, että maailmanympärysmatka on mahdollista tehdä kahdeksassakymmenessä päivässä. Sitten vain matkaan!

Apina Passepartout ja sammakko Phileas poukkoilevat ympäri maailman.

Reissu ei tietenkään suju ongelmitta: heti ensimmäisellä laivamatkalla parivaljakko päätyy risteilyalukselta mereen melomaan päiväkausiksi surffilaudan kanssa. Jonkinlainen matkasuunnitelma vissiin on, mutta aika sattumanvaraiselta meno näyttää. Kaiken lisäksi Passepartout ja Phileas saavat peräänsä gerbiilipoliisin, joka epäilee sammakkoa pankkiryöstöstä.

Ranskalais-belgialainen animaatio ottaa mukavasti hajurakoa hittianimaatioiden söpöilyyn. Hahmoissa on rosoa ja ronskimpaakin huumoria.

Muutamista hassuista hetkistä huolimatta Gerry Swallow’n ja David Michelen käsikirjoitus kuitenkin ontuu pahasti. Mieltä kiehtovaa reissua ei saada käyntiin oikein millään, vaikka maisemat vaihtuvatkin.

Samuel Tourneux’n ohjauksessa seikkailun tuntu ei synny eksoottisista matkakohteista ja kulttuureista vaan vähän tylsästi normikohkaamisesta ja ujeltamisesta. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun pääkaksikko poukkoilee päättömästi ojasta allikkoon. Vauhtia kyllä piisaa sitä kaipaavalle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut