Arvio Matti Klinge: Täysin palvellut - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Matti Klingen muistelmien viimeinen osa luotaa nykyaikaa

Pekka Harttila arvioi Matti Klingen muistelmasarjan viimeisen osan.

Professori Matti Klinge jäi eläkkeelle syyskuussa 2001 mutta on jatkanut maailmanpolitiikan kehityksen seuraamista. Siltalan kustantama muistelmasarja tuli nyt valmiiksi.

22.10. 18:30

Matti Klinge: Täysin palvellut. Muistelmia 2001–2020. Siltala 2021. 272 sivua.

Professori Matti Klingen (s.1936) muistelmasarjan kuudes osa täyttää ne odotukset, jotka ovat siihen kohdistuneet. Eläköityminen on hänelle merkinnyt "innostavaa mahdollisuutta oppia lisää ja kuvata sitä muille". Eläkevuosinaan Klinge on kirjoittanut ja opettanut, matkustanut laajalti ja ollut muutenkin monessa mukana. Muistelmissa on lukuisia takaumia: varhaisvuosien ongelmanasettelut ovat vuosikymmenien kuluessa kypsyneet ja saaneet uusia hedelmöittäviä sävyjä.

Klinge on tyytyväinen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Se on vaikuttanut myönteisesti Suomen identiteettiin ja yleiseen eurooppalaisuuden rakentamiseen. Hän valittaa sitä, ettei Suomessa ole lainkaan pohdittu Euroopan unioniin myöhemmin tulleiden keski- ja itä-eurooppalaisten maiden historiaa ja ominaislaatua. Tästä kirjoittaessaan hän päätyy luonnehtimaan unionia "voittopuolisesti katolisen Euroopan liitoksi, jonka käytännöllisenä päätarkoituksena on maataloustukien jakaminen". Yhteisön liberalistista arvoperintöä korostavat tuskin voivat tällaiseen päätelmään yhtyä.

Venäjä on edelleen Klingen kiinnostuksen kohde ja hän on tehnyt sinne useita mielenkiintoisia matkoja. Hän hallitsee maan kulttuuri- ja muun historian, ja hänellä on niistä paljon asiantuntevaa sanottavaa. Klinge tuo esiin Stalinin merkittävän teologisen oppineisuuden. Tästä olisi ollut mielenkiintoista saada enemmän tietoa, kun yleensä on vain tiedetty, että hänet erotettiin pappisseminaarista. Talleyrand, johon Klinge Stalinia rinnastaa, sentään vihittiin papiksi ja päätyi piispaksi.

Klingen suhtautuminen Yhdysvaltoihin ja sen politiikkaan on tunnetusti kriittinen. Pelkoa koko maailmassa herättäneeseen terrori-iskuun 11.9.2001, Klinge suhtautuu ymmärtäväisesti viitaten Yhdysvaltojen (ja Englannin) sotapolitiikkaan Lähi-idässä. Lähi-idän asioihin ovat tosin muutkin suurvallat sekaantuneet.

Matkoja Yhdysvaltoihin Klinge ei näytä tehneen. Mutta Englannissa ja Skotlannissa hän vieraili 2012. Suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi oli järjestänyt monipuolisen ohjelman, jonka kuluessa Klinge sai jo nimeä kirjailija Walter Scottin tuntijana.

Monien kymmenien Eurooppaan suuntautuneiden kokous-, luento- ynnä muiden matkojen lisäksi Klinge on viime vuosina vieraillut Kiinassa ja Marokossa.

Klinge käsittelee uudessa kirjassaan lähes koko laajaa kirjallista tuotantoaan (esimerkiksi Runeberg- ja Topelius-elämäkerrat). Merkittävää on myös, että hän johti massiivisen Kansallisbiografian vuosia kestänyttä kirjoitustyötä kirjoittaen itsekin melkoisen osan sen biografioista. Hän oli liikkeellepaneva voima monien juhlavuosien valmisteluelimissä. Voi puhua uskomattomasta ahkeruudesta.

Kirjan lopussa on Matti Klingen pojan Yrjön laatima henkilöhakemisto, joka kattaa Klingen kaikki kuusi muistelmateosta. Tämä on erinomainen asia, jota on kaivattu.

Jos kirjasta jotakin puuttuu, voisi mainita kaksi aluetta: musiikki ja kansainvälinen oikeus.

Klingen uutta muistelmateosta voi sujuvuutensa ja virkistyttävyytensä ja monen muunkin syyn takia lämpimästi suositella kaikille sivistyksen ystäville.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut