Apurahoja saivat muun muassa Anna Eriksson, Kerkko Koskinen ja Hanna Brotherus: Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle, Satakuntaan vain yhdelle - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Apurahoja saivat muun muassa Anna Eriksson, Kerkko Koskinen ja Hanna Brotherus: Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle, Satakuntaan vain yhdelle

Hakijoita oli ennätysmäärä. Alle kymmenelle prosentille annettiin apurahoitus.

Anna Eriksson, Kerkko Koskinen ja Elina Brotherus saivat apurahoja.

16.7. 16:29

Valtion taiteilija-apuraha on myönnetty 311 taiteilijalle, joista 12 sai viisivuotisen taiteilijaprofessuuriapurahan. Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama taiteellinen työskentely alkaa vuoden 2022 alusta. Apurahakausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen.

Tänä vuonna alle kymmenen prosenttia hakijoista sai apurahan, sillä hakemuksia tuli ennätysmäärä. Hakemuksia tuli noin 3 300, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Hakemusten määrä kasvoi kaikilla taiteenaloilla, paitsi arkkitehtuurissa, jossa se pysyi samana. Sarjakuva- ja kuvitustaiteessa ja sirkustaiteessa hakijoita oli lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten.

Vuosittain taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan noin 12,7 miljoonalla eurolla. Taiteilija-apurahalla työskentelee ensi vuoden alussa kaikkiaan lähes kuusisataa taiteilijaa. Taiteilija-apurahan suuruus on 1 981 euroa kuukaudessa, ja taiteilija maksaa siitä pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.

Arkkitehtuurissa viisivuotista apurahaa ei jaettu, mutta kolmivuotisen apurahan sai Esa Kangas.

Muun muassa Hölmö nuori sydän -elokuvan (2018) oman romaaninsa pohjalta käsikirjoittanut Kirsikka Saari sai elokuvataiteen viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Kirsikka Saari.

Viisivuotisen elokuvataiteen apurahan saivat muun muassa Marian paratiisi (2019) ja Tove (2020) -elokuvat ohjannut Zaida Bergroth sekä Kaikki synnit -sarjan (2019–2020) ohjannut Mika Ronkainen, joka tunnetaan ennen kaikkea dokumenttielokuvien ohjaajana.

Yksivuotisen apurahan sai muun muassa Anna Eriksson, joka työstää parhaillaan toista taide-elokuvaansa nimeltä W.

Kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja jaettiin yhteensä 51 kappaletta. Viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan sai Helena Sinervo, jonka romaani Runoilijan talossa voitti vuoden 2004 Finlandia-palkinnon. Kääntämisestä taiteilijaprofessoriapurahan sai Tapani Kärkkäinen, joka on perehtynyt erityisesti Puolan kulttuuriin ja kirjallisuuteen.

Runoilija, suomentaja Helena Sinervo 2021.

Viisivuotisen apurahan saivat muun muassa Magdalena Hai, Tommi Melender ja Salla Simukka.

Kolmivuotisen apurahan saivat muun muassa Selja Ahava ja Susinukke Kosolana tunnettu runoilija Daniil Kozlov.

Yksivuotisen apurahan saivat muun muassa Laura Gustafsson, Mia Kankimäki ja Pienen hauen pyydystys -romaanillaan kiitosta kerännyt Juhani Karila.

Puolivuotisen kirjallisuuden apurahan saivat muun muassa Katri Alatalo ja Markku Eskelinen.

Kääntäjistä viisivuotisen apurahan sai muun muassa Richard Powersin Ikipuut-romaanin suomentanut Sari Karhulahti ja kolmivuotisen Sanna Manninen. Yksivuotisen apurahan sai muun muassa Kaisa Kattelus, ja puolivuotisen muun muassa Aleksi Milonoff.

Määrällisesti eniten apurahoja jaettiin kuvataiteeseen, jossa apurahan sai 63 taiteilijaa. Viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan saivat sekä Tommi Grönlund että Petteri Nisunen. Grönlund ja Nisunen tekevät yhdessä töitä nimellä Grönlund–Nisunen.

Tommi Grönlund (vas) ja Petteri Nisunen yhdistivät Taidehallin näyttelyssään taidetta ja tiedettä vuonna 2017.

Viisivuotisen apurahan saivat muun muassa Vapaan Taidekoulun opettaja Hannaleena Heiska ja Sasha Huber.

Kolmivuotisen apurahan saivat muun muassa Rauha Mäkilä ja Panu Rytkönen.

Yksivuotisen apurahan sai muun muassa Pirjetta Brander, joka toimi Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina vuonna 2017, sekä Kari Södö. Puolivuotisen apurahan sai muun muassa Akuliina Niemi.

Mediataiteen viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan sai videotaiteilija Elena Näsä ja viisivuotisen apurahan kokeellisia dokumentaarisia elokuvia ohjaava Jan Ijäs.

Kolmivuotisen apurahan sai muun muassa Jukka Hautamäki, joka käyttää työskentelyssään tekoälyä, elektroniikkaa, ääntä, valoa ja videota.

Yksivuotisen apurahan sai muun muassa Tinja Ruusuvuori, jonka Aalto-yliopiston opiskelijatyönä tehty Untitled-lyhytelokuva nappasi Tampereen elokuvajuhlilla kotimaisen alle 30-minuuttisten kilpailun pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon.

Puolivuotisen apurahan saivat Taija Goldblatt ja Erich Berger.

Monitaiteessa kolmivuotisen apurahan sai muun muassa Kirsimaria Törönen, yksivuotisen apurahan muun muassa Riikka Vuorenmaa ja puolivuotisen muun muassa Juhana Pettersson.

Muotoilun viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan saivat tekstiilitaiteilija Merja Keskinen ja keraamikko Kirsi Kivivirta.

Viisivuotisen apurahan sai muun muassa huonekalu- ja tuotesuunnittelija Mikko Laakkonen, joka on suunnitellut useille yrityksille, kuten Covolle, Selki-Asemalle, Offecct’ille, Innolle ja Marimekolle.

Kolmivuotisen apurahan sai muun muassa Vuoden nuori muotoilija 2021 Hanna Anonen.

Yksivuotisen apurahan sai ainoana satakuntalaisena porilainen Piia Rinne. Hän on vuodesta 2008 lähtien tehnyt yhteistyötä Marimekon ja Nanson kanssa ja puvustanut ooppera- ja teatteriesityksiä.

Musiikin viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan saivat säveltäjä, sanoittaja ja kuoronjohtaja Ilona Korhonen, viulisti, säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Kuusisto ja säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Viisivuotisen apurahan saivat muun muassa säveltäjä Heinz-Juhani Hofman ja kapellimestari Eeva Kontu, joka johtaa Suomen suurimpia musikaaleja. Kolmivuotisen apurahan saivat muun muassa laulaja Johanna Iivanainen ja säveltäjä Kerkko Koskinen.

Yksivuotisen apurahan saivat muun muassa laulajat Aino Venna ja Astrid Swan. Laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen oli yksi puolivuotisen apurahan saajista.

Näyttämötaiteen puolella viisivuotisen apurahan saivat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Susanna Kuparinen, pukusuunnittelija Jaana Kurttila ja äänitaiteilija Juha Valkeapää. Kuparinen kiinnitettiin tammikuussa Kansallisteatterin residenssitaiteilijaksi.

Kolmivuotisen apurahan saivat Cilla Back ja Jakob Öhrman.

Yksivuotisen apurahan saivat muun muassa Marko Järvikallas ja Akse Pettersson. Puolivuotisen apurahan sai muun muassa teatteriohjaaja Fiikka Forsman.

Elina Brotherus sai valokuvataiteen viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan. Brotherus on tanssija, ohjaaja ja koreografi, jonka esikoisromaani Ainoa kotini ilmestyi tänä vuonna.

Viisivuotisen apurahan sai Tiina Itkonen.

Sarjakuva- ja kuvitustaiteen viisivuotisen apurahan sai Liisa Kallio. Marko Turunen ja Ville Pirinen saivat kolmivuotisen apurahan.

Yksivuotisen apurahan saivat muun muassa Aino Louhi ja Julia Vuori.

Sirkustaiteessa viisivuotisen apurahan sai Sanna Silvennoinen ja tanssitaiteessa Hanna Ahti sekä Titta Court.

Taidejournalismin kolmivuotisen apurahan sai Herman Raivio.

Juttua oikaistu 16.7. kello 17.09: uutisessa kerrottiin Hanna Brotheruksen saaneen valokuvataiteen viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan, mutta apurahan sai todellisuudessa Elina Brotherus.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: