Koronakriisi iski rajusti luoviin aloihin, vain lentoliikenne romahti pahemmin - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Uusi tutkimus näyttää, kuinka rajusti koronakriisi iski luoviin aloihin – vain lentoliikenne romahti vielä pahemmin

Esittävien taiteiden liikevaihto romahti 90 prosenttia, eikä helpotusta ole luvassa myöhemminkään: viidennes vastaajista ei uskalla mennä konsertteihin vielä moneen vuoteen.

Keikkapaikat, museot ja teatterit ovat näyttäneet kekseliäisyytensä turvallisuudesta huolehtimisessa koronapandemian aikana.

28.1. 17:07

Kulttuuriala ja luovat alat ovat kärsineet Euroopassa toiseksi eniten koronapandemian vuoksi, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Niiden liikevaihto supistui EU-maissa vuonna 2020 keskimäärin lähes kolmanneksen, mikä tarkoittaa lähes 200 miljardin euron pudotusta vuoteen 2019 verrattuna.

Suhteessa suurempaan romahdukseen yltää vain lentoliikenne, jonka liikevaihto on supistunut vain hieman kulttuurialaa ja luovia aloja enemmän.

Sen sijaan esimerkiksi matkailuala ja autoteollisuus kärsivät suhteessa vähemmän. Luvut selviävät konsulttiyhtiö EY:n laatimasta tutkimuksesta, joka julkaistiin maanantaina. Tutkimuksen tilasi Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö Gesac, jonka jäsenenä Suomesta on Teosto.

Eniten kulttuurialan ja luovien alojen joukossa ovat kärsineet esittävät taiteet ja musiikki. Esittävien taiteiden liikevaihto on romahtanut 90 prosenttia ja musiikin 76 prosenttia. Kolmannella sijalla on kuvataiteet, jossa liikevaihto on laskenut 38 prosenttia.

Peliala on ainoa kulttuurialan ja luovien alojen joukossa, joka on kohentanut talouttaan koronavuonna. Se kasvatti liikevaihtoaan yhdeksällä prosentilla, mikä vastaa kahta miljardia euroa.

Tutkimuksessa kulttuurialan ja luovien alojen piiriin laskettiin kymmenen alaa. Niihin kuuluvat mainonta, arkkitehtuuri, audiovisuaaliset taiteet, kirjallisuus, musiikki, lehdistö, radio, esittävät taiteet, videopelit ja visuaaliset taiteet. Sen sijaan esimerkiksi muoti tai teollinen muotoilu jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Määrittely perustuu Unescon määrittelylle kulttuurin ja luovan alojen toimijoista.

Alalla heikko tuki

Teoston toimitusjohtaja Risto Salmiselle tutkimuksen tulokset eivät tulleet yllätyksenä. Hän toteaa, että tutkimus näyttää Euroopan laajuisesti sen, miten rajusti koronakriisi on iskenyt kulttuurialan ja luovan alojen toimijoihin.

Erityisen huolestuttavana hän pitää sitä, miten heikko yhteiskunnallinen tukiverkosto alan toimijoilla on Suomessa.

Salminen pitää huolestuttavana sitäkin, että luovilta aloilta siirrytään muihin tehtäviin epävarmojen tulevaisuudennäkymien vuoksi. Tällöin osaamista valuu hukkaan, ja alan elvyttäminen voi käydä entistä vaikeammaksi kriisin jälkeen.

Keikkapaikat ovat yrittäneet sopeutua monin tavoin korona-aikaan. Syksyn alussa Tavastialla, Behnin levynjulkistuskeikalla pyrittiin varmistamaan riittävät turvavälit nauhojen avulla.

Koronaviruksen aiheuttamat ongelmat näkyvät erityisesti musiikkialalla vielä pitkään senkin jälkeen, kun pandemia on selätetty ja keikkoja voidaan järjestää normaaliin tapaan Euroopassa. Tämä johtuu alan ansaintalogiikasta ja tekijänkorvausoikeuksien maksutavasta. Jos kesäkuussa soitetaan keikka, maksetaan esimerkiksi biisien säveltäjille ja sanoittajille tekijänoikeuskorvaukset aikaisintaan noin puolen vuoden päästä esityksestä.

”Musiikkiala otti kriisin vastaan ensimmäisenä ja lähtee kriisistä viimeisenä ulos.”

Tutkimuksen mukaan tämä tulee vaikuttamaan musiikkialalla toimivien tuloihin näillä näkymin vielä vuosina 2021 ja 2022.

– Musiikkiala otti kriisin vastaan ensimmäisenä ja lähtee kriisistä viimeisenä ulos, Salminen tiivistää alan ahdingon.

Hänen mukaansa alalla tarvittaisiin nyt ripeitä toimia, jotta ala voitaisiin saada uuteen loistoon koronakriisin jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää rahallista tukea.

Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi työttömyysetuuksien määrittämiseen liittyviä rakenteellisia ongelmia pitäisi saada nopeasti korjattua, Salminen sanoo.

Elpyminen hidasta

Alan elpymistä saattaa vaikeuttaa konsertti- ja festivaalikävijöiden turvallisuudentunne. EY:n tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan 46 prosenttia vastaajista ei uskaltaisi mennä konserttiin vielä moneen kuukauteen ja 21 prosenttia jopa moneen vuoteen.

Salmisen toteaa, että pelkkä turvallisuuteen panostaminen ei riitä. Vaikka tapahtumat järjestetään turvallisesti ja vastuullisesti, ratkaisevaa on lopulta se, miten nopeasti kuluttajien turvallisuudentunne saadaan palautettua.

Koronapandemia vaikutti Euroopan elokuvateattereihin rajusti. Niiden myynti laski viime vuonna 75 prosenttia.

Viime vuosina digitaalisuus on lävistänyt myös kulttuurialan ja luovat alat. Esimerkiksi musiikkitallenteinen digitaalinen myynti kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan korvaa fyysisien tuotteiden, kuten cd-levyjen ja vinyylien, myynnin romahdusta. Myynti heikkeni viime vuonna 35 prosenttia.

Myynnin vähentyminen näkyy suoraan esimerkiksi bändien palkkapussissa, mutta sillä voi olla myös pitkäaikaisempia vaikutuksia alalle. Summa on myös pois uusista investoinneista sekä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä.

Työllistävä ala

Vaikka tutkimustulokset ovat synkät, löytyy lukujen joukosta myös mahdollisuuksia.

Suomessa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Vuonna 2019 kyseiset alat muodostivat 4,4 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Suomen maakohtainen luku on yli prosenttiyksikön pienempi.

Viennissä ero on vielä selkeämpi. Alan tuotteiden ja palveluiden osuus kaikesta tavaroiden ja palveluiden viennistä oli vuonna 2017 Euroopassa 0,9 prosenttia. Esimerkiksi Britanniassa vastaava luku oli 2,8 prosenttia kun taas Suomessa se oli vain 0,4 prosenttia.

Jotta kotimaassa kytevä potentiaali saataisiin hyödynnettyä, vaatisi se yhteiskunnalta lisää panostusta kulttuuriin, sanoo Teoston Risto Salminen.

– Se, miten paljon luovaan alaan ollaan valmiita panostamaan, näkyy bruttokansantuotteessa. On huomattu, että nämä korreloivat keskenään.

Viime vuosina kulttuuriala ja luovat alat ovat työllistäneet yli 7,6 miljoonaa henkeä Euroopassa. Se on kolminkertainen esimerkiksi autoteollisuuteen nähden. Suomessa kulttuuriala ja luovat alat työllistävät 135 000 henkeä.

Kulttuurialalla ja luovilla aloilla työllisyys on kasvanut suhteessa keskimääräistä nopeammin. Kasvuvauhti on ollut 1,9 prosenttia, kun keskimäärin Euroopassa työllisyys on kasvanut keskimäärin 1,3 prosenttia. Vuosina 2013–2019 kulttuurialalle ja luoville aloille syntyi 700 000 uutta työpaikkaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: