Suomen musiikkiala yhdisti voimansa kertoakseen ahdingostaan – Paula Vesala: ”On jäänyt varjoon, miten vaikeaksi tilanne on mennyt” - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Suomen musiikkiala yhdisti voimansa kertoakseen ahdingostaan – Paula Vesala: ”On jäänyt varjoon, miten vaikeaksi tilanne on mennyt”

#Oikeusmusiikkin-somekampanjalla halutaan kertoa, kuinka suurta ihmisjoukkoa kulttuurin ahdinko koskettaa. Elävän musiikin vapaan kentän liikevaihdon menetys on tänä vuonna 80 prosenttia liikevaihdosta.

Paula Vesala, Mikko Von Hertzen ja Tuukka Haapaniemi ovat mukana #oikeusmusiikkiin-kampanjassa.

14.12.2020 20:58

Musiikkialan toimijat käynnistivät maanantaina iltapäivällä #oikeusmusiikkiin-kampanjan kertomaan alan ahdingosta.

Tarkoitus on lobata asiaa sosiaalisen median eri alustoilla, muistuttaa ”musiikin voimasta ja merkityksestä yhteiskunnassamme” ja tuoda esiin ”jokainen musiikkialalla toimiva tekijä”.

Kampanjan työryhmässä ovat olleet Kaisa Rönkkö (Music Finland) Vappu Aura (Teosto) Paula Vesala (muusikko) Carla Ahonius (manageri) Peppi Puljujärvi (manageri) Markus Nordenstreng (Suomen Musiikintekijät) Jenna Lahtinen (LiveFIN) ja Ahti Vänttinen (Muusikkojen liitto).

Kampanjasaatteessa toivotaan laaja näkyvyyttä, ”jotta päättäjät eivät voi enää ohittaa kriisissä olevaa musiikkia”.

Onko näin siis tehty, vaikka kulttuuri on saanut valtiolta 110 miljoonaa euroa koronatukea, joista 17 miljoonan euron jakopäätöksistä kerrottiin maanantaina ja 13 miljoonan euron jakopäätökset nykytuista on vielä tekemättä?

– Olen tiede- ja kulttuuriministerin työryhmässä, ja hän on kuunnellut meitä tosi paljon, samoin työ- ja elinkeinoministeriö. Tuen kohdentamisessa myös väliinputoajille tehdään yhteistyötä, muusikko Paula Vesala kertoo puhelimitse.

– Ehkä on kuitenkin jäänyt varjoon, miten vaikeaksi tilanne on alalla mennyt, hän lisää.

Vesalan mukaan elävän musiikin vapaan kentän liikevaihdon menetys on tänä vuonna 360 miljoona euroa eli 80 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta.

– Silloin puhutaan siis klubeista, konserttisaleista ja rytmimusafestareista.

72 miljoonaa euroa tästä tulonmenetyksestä on nimenomaisesti freelance-muusikoiden tulonmenetyksiä, toimijat laskevat.

Jos ainakin kolme viikkoa kestävät poikkeustiukat rajoitukset jatkuisivat vain tammikuun, se tarkoittaisi 12 miljoonan euron lisämenetyksiä elävän musiikin vapaalle kentälle.

– Ei ole tarkoitus syyllistää tai kilpailla kurjuudella, mutta onhan se kauheaa, kun niin monet ovat jääneet musiikkialalla ilman työtä jo yhdeksän kuukauden ajan pandemian vuoksi. Musiikki on työ yli 30 000 suomalaiselle ja meistä valtaosa on nyt vaarassa menettää elinkeinonsa, Vesala huomauttaa.

Pitkin syksyä monet konsertit pystyttiin pitämään asiallisin turvavälein kunnes uudet tiukennukset estivät tämänkin ainakin kolmeksi viikoksi.

– Syksyn rajoitukset veivät noin 70 prosenttia yksittäisen keikan liikevaihdosta, Vesala muistuttaa.

Ala toivookin nyt tasapainoa, jossa mahdollisimman moni pääsee nauttimaan elävästä musiikista turvallisuuden kärsimättä.

– Pandemian aikana osataan järjestää konsertteja turvallisesti. Musasektoriin pitää luottaa. Ei pidä hädissään sulkea meidän työmme mahdollisuuksia. Nyt on tullut liikaa sulkuja lyhyellä varoitusajalla tavalla, josta ei ole voinut neuvotella, Vesala tähdentää.

Muusikoista on tuntunut epäoikeudenmukaiselta se, miten heidän elinkeinoaan on koronaviruspandemian aikana kohdeltu.

– Tuntuu todella epäreilulta, että rajoitukset kohdistuvat rankasti meidän alaan, Von Hertzen Brothers -yhtyeen laulaja ja kitaristi Mikko von Hertzen sanoo.

Samoin Club for Five -yhtyeen jäsen Tuukka Haapaniemi peräänkuuluttaa sitä, että musiikkiala on työtä siinä missä kaikki muukin työ ja että alaa pitäisi kohdella myös sen mukaisesti.

– Tämä on työ. Oikea työ, Haapaniemi kiteyttää.

Molempien mukaan keikkoja ja konsertteja on onnistuttu järjestämään turvallisesti koronavirustilanteesta huolimatta. Keikoilta ja konserteista ei ole altistuksia paljoa tullut sen jälkeen, kun tarvittavat turvatoimet on osattu ottaa huomioon.

– On osoitettu, ettei keikoilla ole tapahtunut hirveän paljon altistumisia, von Hertzen toteaa.

Von Hertzeniä harmittaa erityisesti se, että rajoitusten kautta on kyseenalaistettu musiikkialan tekijöiden ammattitaito. Vaikka konserttien turvallisuudesta on näyttöä, eivät päättävät tahot silti luota siihen, että tapahtumien järjestäjät kykenevät huomioimaan tapahtumien turvallisuuden, sanoo von Hertzen.

Haapaniemeä harmittaa koko musiikki- ja tapahtuma-alan niputtaminen yhteen yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitusten kohdalla.

Von Hertzen oli keväällä koronaviruksen ensimmäisen aallon iskiessä biisinkirjoitusreissulla Intiassa. Rajoitusten vuoksi hän jäi mottiin ja pääsi palaamaan Suomeen vasta kesäkuussa.

Von Hertzen Brothers -yhtye oli syksyllä lähdössä kiertueelle, jonka avulla oli tarkoitus rahoittaa seuraavan levyn teko. Kiertue peruuntui, mutta levyn teko ei jäänyt. Käytännössä tämä tarkoittaa Mikko von Hertzenin mukaan sitä, että työt on tehty ilman palkkaa.

Von Hertzen toteaa, että kampanjan avulla yritetään tehdä läpinäkyväksi se, miten iso ala on kyseessä ja miten isoon joukkoon rajoitukset vaikuttavat.

– Alalla moni on mikroyrittäjä. Alan rakenteen takia meidän sosiaaliturvamme on olematon. Ei ole mitään valmista luukkua tai työttömyysturvarahastoa, josta voidaan hakea apua, von Hertzen toteaa.

Haapaniemi ja von Hertzen kuitenkin peräänkuuluttavat sitä, että musiikkialan toimijoilla on halu tehdä töitä.

– En usko, että kukaan muusikko haluaa istua toimettomana kotona ja nostaa tukia, Haapaniemi sanoo.

Myös Club for Five on joutunut sopeuttamaan keikkatoimintaansa koronavirustilanteen vuoksi. Kevään kiertue peruuntui ja joulukiertue meni verkkoon.

Sekä Haapaniemi että von Hertzen muistuttavat, että kyse ei ole pelkästään musiikkialalla työskentelevistä vaan rajoitukset vaikuttavat myös keikka- ja konserttikävijöihin.

Von Hertzen toivoo, että päättäjät näkisivät musiikin voimavarana, joka voi helpottaa ihmisiä selviytymään koronakriisin keskellä ja tuoda toivoa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: