Pekka Visurin kirja on parhaita uusista Suomea käsittelevistä historiateoksista - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Pekka Visurin kirja on parhaita uusista Suomea käsittelevistä historiateoksista

Pekka Visurin teos ”Mannerheim ja Heinrichs” päättää hänen kuuden kirjansa sarjan, joka käsittelee Suomen sotavuosia 1939–45.­

25.11.2020 12:41

Kirjat

Pekka Visuri: Mannerheim ja Heinrichs. Marsalkka ja hänen kenraalinsa. Docendo 2020. 399 sivua.

Vain vuoden kuluttua edellisen kirjansa ilmestymisestä professori, eversti Pekka Visuri on saanut valmiiksi uuden kirjansa. Se päättää hänen kuuden kirjansa sarjan, joka käsittelee Suomen sotavuosia 1939–45.

Kirjan keskiössä ovat sotavuosien ylipäällikkö marsalkka Mannerheim ja hänen lähin miehensä kenraali Erik Heinrichs. Tavanomaisesta elämäkerrasta ei ole kysymys, vaan molempien toiminnasta ja yhteistyöstä vaikeissa tilanteissa maamme kohtalonvuosina. Lienee tarpeetonta sanoa, kumman ehdoilla hyvin sujunut yhteistyö tapahtui. Visuri toteaa, että "Suomen johtajista nimenomaan Mannerheimilla näytti sodan eri vaiheissa olleen realistisin käsitys maailmansodan olosuhteista ja erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan luonteesta".

Mannerheim ja Heinrichs olivat melko vähän tekemisissä toistensa kanssa ennen sotia, mutta talvisota sai Mannerheimin vakuuttuneeksi vaatimattomasti käyttäytyvän, hillityn kenraalin älykkyydestä ja kylmäverisyydestä.

Visurin kirjan taustana on lukijaystävällisesti terävöitetty näkemys Suomen sotilaspoliittisesta historiasta kahden päähenkilön toiminnan aikana. Huomioon on otettu uudet tiedot, joita on tullut esiin ja näkemykset, joita on esitetty.

Visuri näyttää kallistuvan tunnetun amerikkalaisen historioitsijan Stephen Kotkinin käsitykseen, jonka mukaan Stalinilla ei alun alkaenkaan ollut talvisodassa tarkoitus vallata koko Suomea. Kyllä hänellä taisi se tarkoitus olla. Senkin Visuri muuten tuntuu unohtavan , että vielä marraskuussa 1940 Molotov tivasi Berliinissä Suomen kysymyksen hoitamista ilman sotaa "Baltian maideen tapaan"!

Kun Suomi sitten 1940 alkoi määrätietoisesti nojautua Saksaan, Heinrichs oli se, joka ensi sijassa hoiti sotilasyhteistyötä koskevat neuvottelut. Tässä vaiheessa Mannerheim kannatti presidentti Rytin tapaan saumatonta yhteistyötä Saksan kanssa. Mutta jo 1941 lopulla Mannerheim alkoi aavistaa Saksan häviävän sodan ja kieltäytyi jyrkästi erilaisesta painostuksesta huolimatta hyökkäämästä Leningradiin.

Mannerheimin johtaessa presidenttinä elo-syyskuussa 1944 Suomea rauhaan Heinrichs oli prosessissa hiljaisena asiantuntijana mukana.

Visuri kuvaa kirjan lopussa mielenkiintoisesti Mannerheimin muistelmankirjoitusta Sveitsissä. Työssä käytettiin erilaisia apulaisia ja Heinrichskin oli siinä mukana muutamia viikkoja. Mutta vuosia myöhemmin Heinrichs kirjoitti itse Mannerheimin kaksiosaisen elämäkerran ja oli muussakin mukana, muun muassa yya-neuvotteluissa Moskovassa 1948. Mannerheimin seuraaja Paasikivikivikin luotti kenraaliin.

Pekka Visurin kirja on yksi parhaita viime aikoina ilmestyneitä Suomen historiaa käsitelleitä kirjoja. Se on selkeä ja sitä on helppo lukea, mutta siinä myös syvyyttä, joka saa lukijan ajattelemaan. Siihen kannattaa tarttua, ja se vie mukanaan.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?