Krister Wahlbäckin laaja teos ilmestyi suomeksi – kattaa Suomen ja Ruotsin suhdekehityksen 200 vuoden ajalta - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Krister Wahlbäckin laaja teos ilmestyi suomeksi – kattaa Suomen ja Ruotsin suhdekehityksen 200 vuoden ajalta

Suurlähettiläs Krister Wahlbäck Asikkalassa vuonna 1999. Wahlbäckin teos Suomen kysymyksestä Ruotsin politiikassa ilmestyi suomeksi vasta 11 vuotta ilmestymisensä jälkeen.

15.11.2020 18:26

Kirjat

Krister Wahlbäck: Jättiläisen henkäys. Suomen kysymys Ruotsin politiikassa 1809-2009. Suom. Heikki Eskelinen. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2020. 529 sivua.

On tavallaan vahinko, että vasta nyt on saatu suomeksi Ruotsissa 2011 julkaistu professori ja diplomaatti Krister Wahlbäckin (1937–2013) laaja teos Jättens andedräkt. Finlandsfrågan i Svensk politik 1809–2009. Viime vuosina on ilmestynyt Wahlbäckin käsittelemästä aihepiiristä uutta tutkimuskirjallisuutta. Kansainvälinen tilanne on tuonut mukanaan uusia haasteita. Suomen ja Ruotsin väliset suhteet ovat monin tavoin kehittyneet.

Wahlbäckin lähtökohtana perusteellisessa teoksessa on Ruotsin Helsingin suurlähettiläänä 1964–71 toimineen Ingemar Hägglöfin päiväkirjamerkintä: "Kiitos ja ylistys, että meidän ja Neuvostoliiton välissä on Suomi. Kestäisimmekö yhtä hyvin kuin suomalaiset jättiläisvallan alituisesti tuntuvan paineen, sen hellittämättömän hengityksen niskassamme."

Jo hyvin nuorena tutkijana Wahlbäck syventyi Suomen ja Ruotsin suhteita koskevaan problematiikkaan. Hänen väitöskirjansa Veljeys veitsenterällä suomennettiin jo 1964. Nyt suomennettu massiivinen teos käy läpi suhdekehityksen 200 vuoden ajalta.

Ruotsin hävittyä sodan ja Suomen siirryttyä Haminan rauhassa 1809 Venäjälle keisari Aleksanteri I tuli 1812 Turkuun tapaamaan Ruotsin kruununprinssiksi valittua Napoleonin marsalkkaa Kaarle Juhanaa (myöhemmin Kaarle XIV). Tällöin sovittiin muun muassa siitä, että Ruotsi ei tavoittele Suomea takaisin. Tästä sopimuksesta tuli varsin pitkävaikutteinen. "Suomen vastineeksi" Ruotsi sai sitten parin vuoden kuluttua Norjan.

Wahlbäck ei syvenny yksistään Suomen rooliin Ruotsin turvallisuuspolitiikassa. Hän käsittelee asiantuntevasti myös Suomen sisäistä kehitystä erityisesti 1800-luvulla. Hän kiinnittää huomiota siihen, ettei ruotsinkielisten määrä Suomessa koskaan ylittänyt 15–20 prosenttia.

Tuskin kukaan ulkomaalainen hallitsee Suomen ja Ruotsin suhdekehitystä II maailmansodan aikana niin hyvin kuin Wahlbäck. Hän ehti vielä haastatella ulkoministeri Rickard Sandleria, joka oli tuona aikana avainasemassa.

Pituudestaan huolimatta Wahlbäckin selkeä kirja ei ole pitkäveteinen. Ehkä sitä kuitenkin kannattaa lukea annoksittain. Kirjan laaja lähdepohja pitää lukijan vireänä. Väinö Linnankin kirjat ovat mukana.

Kirjan loppuyhteenvedossa Wahlbäck kiinnittää, pilke silmänkulmassa, huomiota Suomen johtajien hyvään fyysiseen kuntoon vielä 77-vuotiaana. Tässä iässä oli Mannerheim 1944 ottaessaan vastaan suurhyökkäyksen ja johtaessaan Suomen rauhaan, Paasikivi 1948 neuvoteltaessa yya-sopimuksesta ja Kekkonen 1978 torjuttaessa marsalkka Ustinovin ehdotuksia.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: