Raumalle taideprojektina keinotekoinen kelluva saari - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Raumalla tehdään mereen taideprojektina keinotekoinen kelluva saari: "Tarkoitus on, että saarella pääsisi vierailemaan"

Kuvataiteilija Raimo Saarinen tekee Rauman edustalle 30 neliömetrin kokoisen kelluvan saaren, joka on valmis vuoden päästä.

Kuvataiteilija Raimo Saarinen käyttää veistostensa materiaaleina kasveja ja maa-ainesta. – Kelluva saari esittää länsimaisen ihmisen kieroutunutta luontokäsitystä. Siinä yhdistyy ihmisen kyky muokata ja jäljitellä luontoa omaa käyttötarkoitustaan varten sekä hyödyntää teknologiaa ja osaamistaan korjatakseen itse aiheutettuja ongelmia, hän sanoo.­

28.4.2020 13:39

Raumalle tulee ensi keväänä mereen rannikon tuntumaan keinotekoinen pieni saari. Saari sijoitetaan noin 15–20 metrin päähän rannasta ja se ankkuroidaan pohjaan neljällä kettingillä.

Kyse on kuvataiteilija Raimo Saarisen teoksesta Kelluva saari. 35-vuotiaan helsinkiläistaiteilijan ehdotus valittiin joulukuussa 2018 yli 70 muun joukosta Lönnströmin taidemuseon uudeksi projektiksi. Sen toteuttamiseen annettiin 100 000 euroa.

30 neliömetrin kokoinen saari rakentuu betoniponttoonista, jonka ulkopuoli on muovattu jäljittelemään kalliota. Keskellä on maa-ainesta, jossa saavat kasvit kasvaa.

– Saari on ikään kuin iso kelluva ruukku, jossa on multaa ja kasveja. Mittakaava on sitten poikkeuksellinen, Saarinen kuvailee.

Lopulta jää nähtäväksi, millainen ekosysteemi saareen rakentuu ja kasvillisuus sinne tulee.

– Kasvustoon tulee perinteisiä saariston kasveja ja joitain siitä poikkeavia kasveja. Kasvien valintaan vaikuttaa kalliojäljitelmän lopullinen muoto, joten se on vielä työn alla, taiteilija kertoo.

– Tarkoitus on, että saarella pääsisi vierailemaan.

Taidemuseo on pelkkiä projekteja

Raumalainen Lönnströmin taidemuseo luopui museorakennuksestaan vuonna 2015 ja on sen jälkeen tuottanut avoimen haun kautta valittavia laaja-alaisia nykytaiteen projekteja.

Lönnströmin taidemuseon ja kuvataiteilija Raimo Saarisen Kelluva saari -nykytaideprojekti huipentuu keväällä 2021, kun 30 neliömetrin kokoinen saariveistos ankkuroidaan mereen Rauman edustalle.

Aikaisemmat projektit ovat Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto – Peli yhteisestä maaperästä (2018–2020), Jani Ruscican Flatlands (2017–2018) ja taiteilijaryhmä IC-98:n Khronoksen talo (2016–2017).

Vuoden 2020 projektihaku on auki 15.10.2020 saakka.

Insinööritaitoja ja projektinhallintaa tarvitaan

Julkistuksen jälkeen puolitoista vuotta on kulunut suunnittelussa.

– Ensin piti totutella ajatukseen, että tämä tosiaan toteutuu. Sitten on ollut pyörittelyä ja tarkempaa suunnittelua. Välillä on pitänyt laittaa ajatukset uusiksi, mutta lopulta alkuperäiseen suunnitelmaan ei ole tullut kovin radikaaleja muutoksia, Saarinen kertoo.

Projekti toteutetaan yhteistyökumppaneiden, kuten kelluviin rakenteisiin erikoistuneen suomalaisyrityksen, kanssa.

– Tämä on niin iso projekti ja massiivinen teos sekä pinta-alaltaan että painoltaan, ettei sitä pysty yksin hallitsemaan ja tekemään, Saarinen sanoo.

Teknistä tietämystä tarvitaan taiteilijaltakin.

– Kun olen opiskellut kuvanveistoa ja kolmiulotteisuutta, on tietynlainen ymmärrys ja hahmotus materiaaleista, mutta se on käytännön ja kokemuksen tuomaa. Insinööritaito ja lujuuslaskelmat ovat siitä kaukana, joten mielelläni käytän niissä apua.

Miten luovuus ja teknisyys kohtaavat?

– Materiaaleilla on omat vaatimuksensa ja tekotavoilla rajoitteensa. Luovuutta käytetään niissä kohdissa, joissa on tilaa sille. Toki välillä voi haastaa tekniikkaa ja yrittää löytää keinoja omille taiteellisille visioille, Saarinen sanoo.

Tähän mennessä on tarvittu paljon neuvotteluja, projektinhallintaa, aikataulutusta ja budjetointia.

– Nykyäänhän tuollaiset taidot ovat taiteilijan ammatissa välttämättömiä. Tosin aiemmin olen tarvinnut niitä paljon pienemmässä muodossa, Saarinen sanoo.

Kelluva saari muistuttaa ulkomuodoltaan pientä saarta tai luotoa. Saari sijoitetaan mereen rannikon tuntumaan Rauman Fåfängan alueelle keväällä 2021.­

Keinotekoiset saaret pelastus maailmalle?

Saarinen on käyttänyt myös aiemmissa veistoksissaan kasveja ja maa-ainesta. Kelluva saari on kunnianosoitus luonnon ihmeellisyydelle, rikkaudelle ja monimuotoisuudelle. Samalla se ilmentää länsimaista ihannetta hallita ja kontrolloida luontoa.

– Luonto nähdään resurssina ja ihmisen toiminta menee aina etusijalle. On mieletöntä, miten ihminen on oppinut ja pystyy muokkaamaan kaikkea.

Teoksella Saarinen haluaa herättää myös keskustelua veden päälle rakentamisesta. Keinotekoisia saaria on viime aikoina esitetty pelastukseksi maailmalla maapinta-alan lisääntyvään tarpeeseen, kuten viljelymaaksi.

– Veden päälle rakentamisessa on hyviä puolia, mutta myös isoja ongelmia. Miten kauan veden päälle rakennetut rakennelmat kestävät? Mitä sitten, kun ne rapistuvat, ja miten ne hävitetään? Tämä on vielä uusi aihe ja alue, Saarinen sanoo.

Toisaalta hänen mielestään rannikon päälle rakentaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin metsien hakkaaminen ja miljoonia vuosia vanhojen kallioiden räjäyttäminen.

"Kokeellinen projekti kaikin puolin"

Kukaan ei tiedä, miten saari alkaa toimia. Yhteistyössä euralaisen Pyhäjärvi-instituutin kanssa tarkkaillaan, mitä saarella tapahtuu ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset.

– Rakentaminen veden päälle saattaa kannustaa meren olosuhteiden parantamiseen, mutta se voi myös aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta ja muuttaa herkkiä luonnonprosesseja. On tärkeää tutkia ja määritellä tavat, joilla vesistöjen ekosysteemeihin liitytään, Saarinen sanoo.

– Tämä on samalla koe – aika kokeellinen projekti kaikin puolin.

"On mieletöntä, miten ihminen on oppinut ja pystyy muokkaamaan kaikkea."
Kuvataiteilija Raimo Saarinen

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?