Kirjailija Leila Tuure on vanhan Porin kuvaajana omassa sarjassaan vailla varteenotettavia haastajia

Porilaiskirjailija Leila Tuuren kirjoitusote vangitsee jälleen mukaansa, kirjoittaa Jari Olavi Hiltunen arviossaan romaanista Tuulentuojat.

9.3.2020 20:35 | Päivitetty 11.3.2020 14:41

Kirjat

Leila Tuure: Tuulentuojat. Sunkirja 2020. 327 s.

”Viikko oli ollut paljon raskaampi kuin hän oli osannut kuvitella. Ei hänestä enää ollut sen enempää matkustamaan kolmannessa luokassa kuin seisomaan apteekin tiskin takana, se oli nyt pakko myöntää. Hän alkoi olla vanha. Nuoruuden ketteryys oli kadonnut, vuodet painoivat pohkeissa, vai oliko hän vain tottunut liian helposti mukavaan, joutilaaseen elämään?” (s. 31)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut