Ars Fennica -voittaja Kari Vehosalon teoksiin tuli ajatus kirjepommittajasta ja Jayne Mansfieldista - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Ars Fennica -voittaja Kari Vehosalon teoksiin tuli ajatus kirjepommittajasta ja Jayne Mansfieldista

1.2.2018 15:12

Hollywood-elokuvien 1950-luvun vaalea kaunotar Jayne Mansfield vie katsojan huomion poseeratessaan avarassa kaula-aukossaan Kiasman Ars Fennica ehdokkaiden -näyttelyssä.

Se on Suomen suurimmalla kuvataidepalkinnolla Ars Fennicalla torstaina palkitun Kari Vehosalon kolmiosaisen öljyvärimaalauksen ensimmäinen kuva.

Viimeinen kuva romuttuneesta autosta kertoo Mansfieldin elämän traagisesta lopusta kesäkuussa 1967.

Vehosalon mukaan hänen teoksessaan voi nähdä samoja merkityksiä kuin englantilaisen J.G. Ballardin kirjassa Crash, jossa kuvataan autokolarifetisismiä. Kanadalaisohjaaja David Cronenberg teki kirjasta elokuvan. Vehosalon mukaan teknologia, seksi ja kuolema kietoutuvat niissä kohtalokkaasti yhteen.

40 000 euron Ars Fennica -voittajan valitsi Amsterdamissa sijaitsevan Stedelijk-museon johtaja Beatrix Ruf. Hän koki Vehosalon teoksia Kiasmassa ja tämän työhuoneella tutkiessaan järisyttävästi, miten tuttuakin tutumpi voi kaamealla tavalla muuttua täysin oudoksi.

–Keho, todellisuuksien, mytologioiden ja merkitysten heijastukset hajoavat, romahtavat kasaan ja kyseenalaistuvat.

Rufin mukaan Vehosalon maalaukset, esineet ja installaatiot ilmentävät harhaanjohtavaa täydellisyyttä, jossa on samaa voimaa, joka toisinaan huipentuu ruumiilliseen tai henkiseen väkivaltaan.

Katse jää vaanimaan

Hollywood-tähden kohtalon lisäksi Vehosalo on saanut innoituksen Unabomberista eli amerikkalaisesta kirjepommittajasta Theodore Kaczynskista. Kirjepommeilla ihmisiä tappanut ja haavoittanut Unabomber piinasi Yhdysvaltoja lähes 20 vuotta 1970-luvun lopusta 1990-luvun puoliväliin asti.

Vehosalo on maalannut Unabomberin talon. Kuvassa on ihmisen koti, mutta samalla kauheuden näyttämö. Maalauksen talossa on silmä, koska Unabomberin katse on jäänyt kummittelemaan tyhjään taloon. Vehosalo on kertonut kuvaavansa väkivaltaisia asioita suoraan, mutta taustalla on aito kiinnostus ihmiselämään.

Kiasman näyttelyn toisessa kolmiosaisessa maalauksessaan Vehosalo on laittanut rinnakkain kuvat ruumiinavauksesta ja eläinmuseon täytetystä peurasta. Semiotiikkaa ja filosofiaa opiskellut taiteilija lainaa filosofi Martin Heideggeria, jonka mukaan eläimet eivät voi kokea kuolemaa kuolemana, koska niillä ei ole kieltä. Siksi kieli jakaa näitä kahta maailmaa.

Vehosalo kuvaa teokseen tulevat aiheet, kokoaa kuvan tietokoneella useista eri valokuvista ja jäljentää sen maalauksena kankaalle. Rufin arvion mukaan eri tekniikoiden eli maalauksen, valokuvan ja kuvanveiston samanaikainen käyttö tekee Vehosalon tarkasta käsityöstä epämaalauksellisen ja voimakkaasti häiritsevän kokemuksen.

Isorättyöiden teos yleisön suosikki

Ruf korosti, että kaikkien ehdokkaiden teokset Kiasmassa olivat korkealaatuisia. Kaikissa niissä käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä identiteetistä ja eettisiä ongelmia, jotka määrittävät ihmiskunnan nykyolosuhteita.

Palkinnon saajaksi olivat Vehosalon lisäksi ehdolla Maija Blåfield, Pekka ja Teija Isorättyä, Perttu Saksa ja Camilla Vuorenmaa. Kiasman näyttelijäkävijät valitsivat ylivoimaiseksi suosikikseen torniolaisen Ylirättyän taiteilijapariskunnan mekaanisen installaation Nature Morte.

Ehdokkaat valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Leena Niemistö, museonjohtaja Leevi Haapala ja taiteilijat Jussi Kivi ja Elina Merenmies.

Kari Vehosalo

Syntynyt 1982 Ylöjärvellä.

Asuu Helsingissä.

Kuvataiteilijaksi Lahden Taideinstituutista 2008.

Taiteen maisteri Aalto-yliopistosta 2010.

2008-2010 semiotiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa.

Yksityisnäyttelyitä mm. Terrible Nature Turun taidemuseon Studiossa 2015, We hope you are OK 2014 Galeria Anhavassa Helsingissä, jossa myös näyttely tänä vuonna.

Yhteisnäyttelyissä mm. Helsingin taidemuseossa HAMissa 2016, Rovaniemen taidemuseossa 2016, Lahden taidemuseossa 2015, Sara Hildenin museossa Tampereella 2015 ja kesänäyttelyssä 2014 ja Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingissä 2015.

Teokset Kiasman Ars Fennica -näyttelyssä: Unabomber-koti, Kolme hahmoa näyttämöllä, Väkivallan barokki (Jayne Mansfieldin auto-eroottinen dekapitaatio), Unabomber-koti, Object ja nimetön.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: