Akrobaatti Henna Kaikula roikkuu kattoparrussa Kulttuuritehdas Kehräämössä. Hän testaa tilan tarjoamia mahdollisuuksia lauantaina alkavaa Lainsuojattomat-festivaalia varten.
Kaikula on notkeusakrobaatti, joka taipuu hämmästyttäviin liikkeisiin ja asentoihin. Hän on myös taituroinut trukin kyydissä. Hänen esiintymisessään ei kuitenkaan ole kyse pelkästään akrobatiatempuista.
Kaikula esiintyy Porissa Sivuhenkilöt-esityksessä, jossa teatteri kohtaa nykysirkuksen. Ihmisten kokema sivullisuus saa siinä kiinnostavia visuaalisia muotoja: Sukupäivällisillä tasapainoillaan käsillä, ihminen muuttuu hevoseksi ja joku roikkuu sängynpäädystä ylösalaisin.
Esitys sai alkunsa Kaikulan ideasta. Se on nähty Suomenlinnassa, Tampereen teatterikesässä ja Hiljaisuus-festivaaleilla, ja kritiikit ovat olleet kiittäviä.
Alun perin esityksen piti kertoa syrjäytymisestä, mutta ohjaaja Alma Lehmuskallion käsissä teemaksi tiivistyi ihmisen jääminen sivuun ja kosketusta vaille.
–Jokaisella ihmisellä on kokemuksia sivullisuudesta. Meidän kaikkien toimintaa myös ohjaa pelko sivuun jäämisestä. Se vaikuttaa suuriinkin valintoihin, kuten perheen perustamiseen, työn valintaan tai muuten joukkoon kuulumiseen, Kaikula sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Kaikula alkoi kiinnostua tosissaan teatterista kymmenisen vuotta sitten.
–Se on ikkuna erilaisten ihmisten elämään. Nykysirkuksessa esitykset herättivät ihailua esiintyjien teknisen taitavuuden tai kauniin visuaalisuuden takia. En koskaan löytänyt sieltä sitä empatian tunnetta, jonka koen teatterissa tärkeäksi, Kaikula kertoo.
Sivuhenkilöistä muodostui lopulta erilainen kuin Kaikulan ensiajatuksesta. Esitys syntyi tavallisesta poikkeavalla tavalla. Työryhmä päätti antaa esityksen valmistelulle niin paljon aikaa kuin tarvittiin, rahasta piittaamatta.
Viiden viikon ajan sirkustaiteilijat ja näyttelijät testasivat erilaisia asioita yhdessä ohjaaja Lehmuskallion kanssa. Käsikirjoittaja Eira Virekoski seurasi työskentelyä. Näin hän pystyi otamaan huomioon ryhmän taidot käsikirjoitusta tehdessään.
–Se oli ihan olennainen syy siihen, että esityksestä tuli jotain uutta ja kokonaista, Kaikula toteaa.
Hänen mukaansa teatteriohjaajat tyytyvät usein liian vähään tai ilmeiseen sirkustaiteilijoiden fyysisyyden kanssa. Lehmuskallion tavoin nykysirkusta tunteva ohjaaja pystyy haastamaan sirkustaiteilijat ja vaatimaan heiltä enemmän.
Henna Kaikulan hahmo muuttuu Sivuhenkilöt-esityksessä hevoseksi. Kaikula teki kokeiluja hevosnaamion kanssa Kulttuuritehdas Kehräämön tiloissa Porissa.
Jo kuusivuotiaana Kaikula tiesi haluavansa sirkustaiteilijaksi. Kotona Kemissä hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta harrastaa sirkusta. Niinpä Kaikula treenasi 12 vuotta rytmistä kilpavoimistelua ennen Helsinkiin muuttoa ja sirkusopintoja.
Osalla akrobaateista työ muistuttaa kilpaurheilua. Se painottuu voiman ja notkeuden harjoitteluun, tuhansien tuntien tekniseen treeniin ja temppujen opetteluun. Toiset suuntautuvat tanssillisesti: improvisoivat ja etsivät uudenlaisia liikkeitä.
–Itse olen enemmän teatterin laidalla, valjastan oman kehoni taidon jonkin muun asian ilmaisuun.
Työssään akrobaattina Kaikula huomasi luovansa lavalle erilaisia hahmoja, näyttelevänsä ja puhuvansa.
–Koin itseni tosi avuttomaksi, kun en tiennyt näyttelijäntyöstä enempää. Tarve sai minut opiskelemaan teatteria.
Monien sirkustaiteilijoiden tapaan Kaikula on kiertänyt vuosia ympäri maailmaa. Verkosta löytyy muun muassa video Cantina-esityksestä, jonka kanssa hän kiersi Australiaa, Etelä-Amerikkaa ja Eurooppaa.
Siinä Kaikula muljauttelee nilkkojaan korkokengissä pelottavan näköisesti ja kompuroi kuin kumisin nivelin kuin milloin minkäkin ruumiinosan pettäessä alta. Näyttää kuin naisella ei olisi samoja niveliä ja luita kuin muilla ihmisillä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Jokaiseen esitykseen hän opettelee jotain itselleen uutta. Forklift-esitystä varten hän meni trukkikurssille ja opetteli trukilla ajamisen lisäksi tasapainoilemaan liikkuvan trukin haarukoiden varassa.
Kolme sirkustaiteilijaa ajoi vuorotellen trukkia ja teki sen kyydissä akrobatiaa. He saivat olla koko ajan varuillaan ja tarkkoja sijainnistaan senttimetrin tarkkuudella.
–Se oli tosi pelottava väline, kova ja armoton. Esityksessä pelattiin paljon sen kanssa, kuinka lähelle trukki voi tulla – ja sitten seisot siinä yhdellä kädellä, Kaikula muistelee.
Hänen mieleensä ovat jääneet myös hyväntekeväisyyskiertueet Ruotsin Klovnit ilman rajoja -järjestön kanssa Palestiinassa, Itä-Ukrainassa ja Libanonissa. Järjestön periaatteena on viedä iloa lapsille esimerkiksi pakolaisleireille ja sairaaloihin.
–Esiintyjä ajautuu helposti egoiluun, kun hän saa paljon huomiota. Kun kohtaa lapsia vaikeissa oloissa, palaa maan pinnalle.
Kaikulalle työskentely eri alojen taiteilijoiden kanssa on loputon inspiraation lähde.
–Suoraan sanottuna Suomen sirkuspiireissä on yleinen mantra, että teatteri on vanhanaikaista, tylsää ja homeista. Musta se on hirveän sääli. Monet jotka sanovat näin, eivät tunne esimerkiksi sen tyyppistä ohjelmaa, mitä Lainsuojattomissa on tarjolla.
Henna Kaikula Lainsuojattomat-teatterifestivaalilla Kulttuuritehdas Kehräämössä: 24H Pori, 24 tunnissa tehdyt lyhytnäytelmät la 2.9. kello 19. Sivuhenkilöt ma 4.9. klo 19 ja ja ti 5.9. klo 18.
Henna Kaikula
Syntynyt vuonna 1980.
Kotoisin Kemistä.
Opiskellut sirkustaidetta mm. Cirkus Cirkörin Cirkuspiloterna-koulutuksessa Tukholmassa.
Notkeusakrobaatti ja käsilläseisoja.
Työskennellyt eri puolilla maailmaa, etenkin Australiassa,
Muutti toukokuussa Rovaniemelle.
Kiinnostunut etenkin eri taiteenlajien yhdistämisestä. Työskentelee parhaillaan yhdessä muun muassa teatteri-, tanssi-, video- ja sirkustaiteilijoiden kanssa. Tekee tiivistä yhteistyötä Myllyteatterin kanssa.
Lapin monitaiteisen Hiljaisuus-festivaalin taiteellinen johtaja.
Sivuhenkilöt-esitys on tarkoitus viedä ulkomaille, ja sama tekijäjoukko aikoo luoda tulevaisuudessa myös uuden esityksen.