Tältä näyttää loppuun varattu Sillanpää-ooppera - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Loppuun varatusta Sillanpää-oopperasta ei puutu draaman aineksia: "Tarinaa ei kaunistella"

Waltteri Torikka esittää nuorta F. E. Sillanpäätä kirjailijan synnyinsijoilla Hämeenkyrössä. Nobel-kirjailijan elämästä kertova ooppera varattiin loppuun jo viime vuoden puolella.

20.7.2017 13:20

Hämeenkyrön maalaismaisemassa kaikuu Seppo Pohjolan villi musiikki.

Waltteri Torikka tasapainoilee saunan lauteilla ja laulaa jotain Helsingin herroista. Hetkeä myöhemmin kuolleen vaimon haamu pauhaa vanhalle miehelle sairaalahuoneessa, kuinka tämä pilaa "maan parhaat aivot juomalla".

Marco Bjurström viheltää harjoitukset poikki. Alkaa sataa kaatamalla.

Lauantaina Myllykolun kesäteatterin näyttämöllä, aivan kirjailijan synnyinmökin vieressä, saa kantaesityksensä odotettu Seppo Pohjolan säveltämä ooppera F. E. Sillanpään elämästä. Ulkoilmaesitys on toteutettu kokeneiden ammattilaisten voimin, mutta oopperaproduktioksi sangen monenkirjavalla kaartilla.

Ensikosketuksen oopperan tekemiseen saavat ohjaaja Marco Bjurström ja kuvataiteilija Osmo Rauhala, joka vastaa lavastuksesta. Libreton on kirjoittanut teatterimies Panu Rajala.

–Tavallaan on outoa, että tämä tehdään vasta nyt, Rajala sanoo.

Ainakaan kirjailijan elämästä ei tarvitse draamaa hakemalla hakea. Sillanpään ura on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ja siviilielämäkin täynnä dramaattisia vaiheita. Pienestä maaseutumökistä lähteneestä kynäilijästä tuli Suomen ainoa kirjallisuuden nobelisti. Ensimmäinen vaimo kuoli keuhkokuumeeseen, toinen myrskyisä avioliitto päättyi eroon.

Kahden sodan välissä, heti Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen, kirjailija ratkesi ryyppäämään ja joutui kolmeksi vuodeksi hoitoon Kammion sairaalaan. Kammiosta tuli ulos erilainen Sillanpää, radiosaarnoistakin tunnettu harmaapartainen Taata.

Sillanpää-oopperan päärooleissa nähdään klassisen musiikin ammattilaisia. vanhempaa Taataa esittää Sauli Tiilikainen. Siikrin roolissa laulaa sopraano Helena Juntunen.

–Tarinaa ei kaunistella, haluamme tuoda tragedian esiin. Hänen elämänsä ei ollut helppo, eikä hän välttämättä ollut esimerkiksi kovin hyvä isä. Hänen onnistumisensa olivat muualla, Waltteri Torikka pohtii.

Tarina kerrotaan Kammion sairaalassa makaavan Sillanpään muistojen kautta. Rajala halusi kuvata kirjailijan vähemmän tunnettua elämänvaihetta.

Oopperamuoto asetti kerronnalle omat reunaehtonsa.

–Haluaisin tietysti selittää mahdollisimman paljon, mutta sen olen tässä saanut oppia, että libretossa on vältettävä liikaa kirjoittamista. Musiikille pitää jättää tilaa, Rajala sanoo.

Panu Rajala kirjoitti F. E. Sillanpääst­­ä libreton, jossa hänen piti muistuttaa itseään, että myös musiikille pitää antaa tilaa.

Waltteri Torikka sai idean Sillanpää-aiheiseen oopperaan jo vuonna 2011, kun hän kävi Myllykolussa kirjailijan synnyinkodissa. Hän soitti Sillanpään elämään perehtyneelle Rajalalle, joka innostui ideasta.

Ohjaajaksi Torikka pyysi myöhemmin Bjurströmiä, johon oli tutustunut Tähdet, tähdet -televisio-ohjelman aikana vuonna 2015. Musikaalien ja tanssiteatterin tekijänä ansioituneelle Bjurströmille tämä on ensikosketus oopperan tekemiseen.

–En osaa nähdä oopperan ja musikaalin välillä suurta eroa. Ääripäitä on tietysti, mutta kyllä ne asettuvat samalle haitarille. Pidän sitä vapauttavanakin, ettei minulla ole oopperataiteen palloa jalassa, Bjurström kertoo.

Juuri siksi Torikka valitsikin Bjurströmin mukaan.

–Oopperaa pitää viedä entistä enemmän musiikkiteatterin suuntaan. Se on vääjäämätön suunta. Pönötys tulee jäämään 1900-luvun jutuksi, oopperalaulaja povaa.

Suurien aiheiden välttelyä tämä ei oopperatähdelle suinkaan tarkoita. Torikka on vasta kuukausi sitten esittänyt pääosaa Mannerheim-oopperassa Ilmajoella. Sillanpää-oopperassa hän toimii taiteellisen johtajan ominaisuudessa ja lisäksi lavalla nuoren Sillanpään roolissa.

–Suomessa tehdään nyt suurmiesoopperaa, osaksi varmaan Suomi100-pohjaltakin. Oopperamuodon jylhyys kannustaa siihen. Oman sukupolveni edustajat eivät välttämättä tiedä esimerkiksi Sillanpään elämästä paljoa. Suurnaisia voisi kyllä mielestäni olla enemmänkin, Torikka sanoo.

Marco Bjurström ohjaa oopperaa ensimmäistä kertaa. "Kun täältä lähtee kotiin, tietää asioista enemmän", ohjaaja lupaa.

Myllykolun kesäteatterissa on esitetty Sillanpään teoksiin perustuvia näytelmiä ennenkin, mutta mitään tällaista ei ole ennen tehty. Oopperaa varten paikalle on tuotu ennätyksellinen määrä tekniikkaa, kapellimestari, viisi ammattisolistia ja 30-henkinen kuoro.

–Tällaisella paikkakunnalla tämä on iso ponnistus. Suurin osa ihmisistä on mukana talkoohengellä, sydämellä ja kotiseuturakkaudella, Bjurström toteaa.

Sydämellä produktio on myös otettu vastaan jo ennen ensimmäistäkään esitystä. Liput esityksiin myytiin loppuun jo viime vuoden puolella.

Tältä esitys näytti oopperan harjoituksissa:

F. E. Sillanpää

Syntyi Hämeenkyrössä 1888.

Kirjallinen ura alkoi novelleista, joita julkaistiin Uusi Suometar -lehdessä nimimerkillä E. Syväri. Esikoisteos Elämä ja aurinko ilmestyi vuonna 1916.

Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin vuonna 1939.

Kuoli 75-vuotiaana Helsingissä vuonna 1964.

Tunnetaan muun muassa teoksista Hurskas kurjuus, Nuorena nukkunut ja Ihmiset suviyössä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: