Suomen unhoon jääneet heimosodat nousevat päivänvaloon - Kulttuuri - Satakunnan Kansa

Suomen unhoon jääneet heimosodat nousevat päivänvaloon

25.4.2017 11:06

Kirjat

Jussi Niinistö: Heimosotien historia 1918–1922

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016. 2. painos. 307 sivua.

Nykyinen puolustusministeri, filosofian tohtori Jussi Niinistö on historiantutkijana keskittynyt väitöskirjastaan lähtien henkilöhistoriaan. Nyt hänen toisena painoksena ilmestyneessä ns. heimosotia käsittelevässä teoksessaan painopisteet ovat sota-, aate- ja poliittisessa historiassa, mutta myös Niinistön kyky kuvata ihmistä vaaranalaisissa tilanteissa pääsee oikeuksiinsa.

Heimosodiksi, joiden juuret voidaan johtaa 1800-luvun karelianismiin asti, luetaan kuusi konfliktia. Niissä suomalaiset ja suomensukuiset vapaaehtoisjoukot taistelivat itärajan tuntumassa tai toisella puolen: Vienan retket 1918, Petsamon retket 1918 ja 1920, Viron vapaussota 1919, Aunuksen retki 1919, Inkerin taistelut 1919–1920 ja Karjalan kansannousu 1921–22.

Vastapuolella oli venäläisten ohella muun muassa Suomen sisällissodassa 1918 punaisten puolella olleita suomalaisia.

Suomalaisjoukot pyrkivät irrottamaan ko. alueet Neuvosto-Venäjän alaisuudesta. Viron kohdalla näin tapahtui (kysymys oli suomalaisten avusta) ja myös Petsamo saatiin 1920 Tarton rauhassa Suomelle. Muuten retket eivät juuri tuottaneet niihin osallistuneiden toivomaa tulosta, joka usein oli niin sanottu Suur-Suomi. Valtiovalta suhtautui niihin epämääräisesti, joskus selvän kielteisesti, joissakin tapauksissa välillistä apua annettiin. Oikeiston suhtautuminen oli myönteisempää, muiden enemmänkin kielteistä.

Heimosodista kirjoitettiin aika paljon muistelmia ynnä muuta 1920- ja 1930-luvuilla ja 1940-luvun alussa ne kokivat eräänlaisen renessanssin, kun suomalaiset joukot jatkosodassa etenivät pitkälle Itä-Karjalaan.

Monet viime sotien kenraalit ottivat nuorina osaa heimosotiin. Yksi intomielisimmistä oli Paavo Talvela, jonka toinen (entinen) heimoaktivisti Urho Kekkonen vuonna 1966 ylensi jalkaväenkenraaliksi.

Sotien jälkeen heimosodat vaipuivat vuosikymmeniksi historiantutkimuksen katvealueisiin.

Jussi Niinistön sujuvasti kirjoitettu kirja antaa selkeän ja monipuolisen kuvan siitä erikoisesta episodista, jota heimosodat historiassamme edustavat. Niinistö sijoittaa ne hyvin paikalleen ensimmäisen maailmansodan jälkitilanteeseen, kun Suomikin eri voimien ristipaineessa etsi suuntaansa.

Kirjan erityisansiona on hyvä ja valaiseva kuvitus kuvateksteineen – kuvien löytämisen on täytynyt usein olla vaivan takana.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?