Yhä useampi valitsee lukion jälkeen välivuoden tai kaksi – Vain joka kolmas lukiolainen kokee saaneensa riittävästi ohjausta oikealle uralle

Jo 30 prosenttia suunnittelee pitävänsä välivuoden lukion jälkeen.

MERJA OJALA
Yhä useampi valitsee lukion jälkeen välivuoden tai kaksi – Vain joka kolmas lukiolainen kokee saaneensa riittävästi ohjausta oikealle uralle

Alvar Euro Taitaja2018-tapahtumassa Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa, jonka yhteydessä tuoreen tutkimuksen raportti julkaistiin.

Mika Jyrävä

Suomalaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti työntekoon ja odottavat työelämään siirtymistä. Tällaisia tuloksia antoi keskiviikkona julkaistu Nuorten tulevaisuusraportti, johon vastasi yli 11 335 yläkoululaista, ammattiin opiskelevaa ja lukiolaista.

–Nuorten asenne työelämää kohtaan on valoisa ja positiivisen odottava. Nuorten asenteista puhutaan paljon, mutta siellä on koko joukko nuorta väkeä innokkaana tulossa mukaan työelämään, tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen kertoo.

Tutkimuksen mukaan työn kokee tärkeäksi 92 prosenttia yläkoululaisista, 89 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 88 prosenttia lukiolaisista. Lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista uskoo, että heille löytyy paikka työelämässä.

–Toki tiedämme, että työ tulee muuttumaan kaikkien osalta, mutta tärkeintä on, että asenne on kunnossa, Sutinen kertoo.

Ammattikorkeakoulu ammattiin opiskelevien suunnitelmissa

Vaikka ammattiin opiskelevien suunnitelmissa on ensisijaisesti töiden hakeminen, myös jatko-opinnot kiinnostavat tutkimuksen mukaan heitä.

–Yksi tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä on, että ammatilliset opiskelijat ovat erittäin kunnianhimoisia ja tähtäävät töiden hakemisen lisäksi jatko-opintojen pariin. 48 prosenttia ammattiin opiskelevista haluaisi nähdä itsensä ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulu on menettänyt suosiotaan lukiolaisten keskuudessa. Vielä seitsemän vuotta sitten 55 prosenttia lukiolaisista aikoi hakea ammattikorkeakouluun. Nyt prosenttiosuus ennen yhteishakua on enää 36.

–Sama trendi jatkuu kuin aiemminkin. Yliopisto on lukiolaisten selkeä ykköstavoite, ja se näyttää vahvistuvan vuosi vuodelta. Ammattikorkeakouluille on todella tärkeää se, että ammatillisen puolen opiskelijat ovat varsin innostuneita jatko-opinnoista ammattikorkeakouluissa.

MERJA OJALA
Taitaja-messuilla kävi kuhina keskiviikkona.

Taitaja-messuilla kävi kuhina keskiviikkona.

Välivuosien osuus lukion jälkeen kasvaa ja kasvaa

Jo 30 prosenttia lukiolaisista suunnittelee pitävänsä välivuoden lukion jälkeen. Vielä neljä vuotta sitten prosenttiosuus oli 20.

–Tiedämme, että yksi välivuosi voi voimaannuttaa, ja töitä tehdessä oma suunta voi selkiintyä. Mutta monesti se ei jää yhteen vuoteen. Meillä on jopa kolmen tai neljän välivuoden pitäjiä, jolloin syrjäytymisvaarakin kasvaa jo. Yhteiskunnan näkökulmasta tavoite on saada nuoret jatkokoulutuksen pariin, Sutinen sanoo.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro uskoo, että välivuoden suosion kasvu voi johtua opiskelijavalintojen uudistuksesta sekä lukiouudistuksesta laajemminkin.

–Päällimmäisenä tutkimuksesta jäi mieleen se, kuinka epävarmasti lukiolaiset tietävät tällä hetkellä, miten jatko-opintoihin päästään.

Vain 34 prosenttia lukiolaisista kokee, että he ovat saaneet opintojen aikana riittävästi ohjausta uravalintaan. Jatko-opintoihin liittyvää ohjausta kokee saaneensa riittävästi 49 prosenttia lukiolaisista.

Yläkoululaisista riittävästi ohjausta uravalintaan liittyen kokee saaneensa vain 26 prosenttia vastaajista. Vielä viime vuonna prosenttiosuus oli 35. Ammattiin opiskelevista uravalintaan ohjausta on saanut riittävästi 33 prosenttia vastanneista.

Lukiossa ei opita ottamaan riskejä

Tutkimuksessa kyseltiin opiskelijoilta myös, kuinka hyvin koulu opettaa erilaisia työelämätaitoja. 91 prosenttia vastaajista koki lukion työelämään valmistavan kielenopetuksen hyväksi. Melkein yhtä moni koki yhteistyötaitojen opetuksen hyväksi.

Heikoiten lukion arvioitiin opettavan taloustaitoja, epävarmuuden sietämistä ja riskinottokykyä. Vain joka kolmas koki, että lukio opettaa hyvin ottamaan riskejä. Lukiolaisten liiton puheenjohtajan mielestä prosentti on hälyttävä.

–Eipä valintoja tehdä, jos ei uskalleta ottaa minkäänlaisia riskejä mihinkään liittyen. Omiin jatko-opintoihin ja haaveisiin liittyy riskejä. Niitä täytyy osata ottaa, ja niitä tulisi kaikille opettaa. Kyllä tässä pitäisi hälytyskellojen ehdottomasti soida.

Taloustaitojen osaaminen kuuluu Euron mukaan asioihin, jotka olisi ehdottomasti osattava yleissivistävänä lukiokoulutuksen jälkeen.

–41 prosenttia kokee, että taloustaitoja opetetaan hyvin lukiossa. Jos 59 prosenttia ei opi taloustaitoja, niin se on hyvin määräävää ihan normaalielämän kannalta.

Kun koulu loppuu -raportti

Nuorten tulevaisuusraportti 2018 julkaistiin keskiviikkona 16. toukokuuta.

Tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella helmi-maaliskuussa 2018.

Kyselyyn vastasi 4 040 yläkoululaista, 3 105 ammattiin opiskelevaa ja 4 190 lukiolaista.

Kyselyllä selvitettiin nuorten tulevaisuudensuunnitelmia, ohjauksen tarvetta sekä asenteita työelämää ja opiskelua kohtaan.

Tutkimuksen toteutti T-Media Oy. Toimeksiantajana oli Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2012 lähtien.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio