Oikaisu: Valaan sisältä ei löytynyt 800 kiloa, vaan 800 grammaa muovia – Vuonna 2050 merissä olevan muovin paino ylittää kalojen painon

Planktonia siivilöivät valaat ja valashait saavat myös sisäänsä valtavan määrät mikromuovia, joka ei sula pois.

SPLASH COMMUNICATIONS / HO
Oikaisu: Valaan sisältä ei löytynyt 800 kiloa, vaan 800 grammaa muovia – Vuonna 2050 merissä olevan muovin paino ylittää kalojen painon

Valashai siivilöi merestä planktonia hetulavalaiden tapaan, jolloin sen elimistöön voi kertyä runsaasti planktonin kokoista mikromuovia.

Ilkka Timonen

Muovi kerääntyy meriin valtaviksi lautoiksi, mutta siitä on muutakin riesaa. Uuden tutkimuksen mukaan muovi haurastuu auringon vaikutuksesta mikroskooppisen pieniksi palasiksi, jotka ovat samaa kokoa kuin merten plankton. Tämän seurauksena hetulavalaat ja valashait siivilöivät sisäänsä valtavia määriä mikromuovia.

Ongelmana on, että muovi haittaa eläinten kykyä sulattaa ravintoaineita, vahingoittaa niiden ruoansulatusjärjestelmää ja sillä voi olla myös myrkyllisiä sivuvaikutuksia. Tutkimuksesta kerrotaan Trends in Ecology and Evolution -lehdessä.

Tutkijat ovat löytäneet rantautuneiden valaiden vatsasta valtavia määriä isoja muovinpalasia. Eräästä Ranskan rannikolle ajautuneesta valaasta löydettiin peräti 800 grammaa muovia. Australiaan rantautuneesta valaan raadosta löytyi kuuden neliömetrin muovipeite sekä 30 kokonaista muovikassia.

Vähän tutkittu alue

Mikromuovin vaikutuksesta valaan ja hain elimistössä ei ole vielä juurikaan tutkimuksia.

Monet valaslajit ja ravintoaan siivilöivät hait sekä rauskut ovat jo nyt vaarassa esimerkiksi ylikalastuksen ja saasteiden takia. Tutkimuksen tekijöiden mukaan mikromuovin aiheuttama stressi voi työntää joitakin lajeja lähemmäs sukupuuttoa.

Monet näistä lajeista ovat pitkäikäisiä ja ne synnyttävät vain vähän jälkeläisiä elämänsä aikana.

Tutkimuksessa mukana ollut Sienan yliopiston professori Maria Cristina Fossi sanoo Guardian-lehdelle, että todisteita ei ole siitä, että mikromuovi yksinään riittäisi tappamaan eläimen. Se on kuitenkin omiaan vaarantamaan eläimen terveyden ja vaikuttamaan tappavasti yhdessä muiden tekijöiden kanssa.

Fossin mukaan muoviin sitoutuneet myrkyt voivat muuttaa eläinten hormoneja, jotka säätelevät ruumiin kasvua ja kehitystä sekä aineenvaihduntaa ja lisääntymistä.

Pahin tilanne muovin suhteen on Meksikonlahdella, Välimerellä, Bengalinlahdella ja Indonesiaa ympäröivällä alueella. Esimerkiksi Välimeren sillivalaat voivat niellä päivässä jopa lähes 2 000 mikromuovin palasta.

Vuonna 2050 muovia meressä enemmän kuin kaloja

Muovia on ollut olemassa viimeiset 60–70 vuotta, ja sitä on tuotettu tähän mennessä noin 8,3 miljardia tonnia.

On laskettu, että vuoteen 2015 mennessä muovijätettä on kertynyt kaikkiaan noin 6,3 miljardia tonnia. Tästä yhdeksän prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia poltettu ja 79 prosenttia on joutunut kaatopaikoille tai maailman meriin ja järviin.

Vuosittain maailman meriin kertyy muovijätettä 4–12 miljoonaa tonnia. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä merissä olevan muovin paino ylittää merissä elävien kalojen painon.

Muovia on merissä jo noin puolet merten planktonin painosta.

Muovin kertyminen meriin näkyy erityisesti merten rannoilla. Palkitun A Plastic Ocean -elokuvan tekijä Jo Ruxton kertoo Telegraph-lehdessä luontofilmien tekijöiden joutuvan puhdistamaan meren rantaa muovista tunteja voidakseen kuvata rantaan pesimään tulevia kilpikonnia.

–Olemme nyt pisteessä, josta ei kohta ole enää paluuta, jos emme toimi heti. 1960-luvulla tuotimme kahdeksan miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Nyt se on 300 miljoonaa, ja missä olemme 50 vuoden päästä, kysyy Ruxton.

Erään tutkimuksen mukaan jo yhdeksällä kymmenestä maailman merilinnusta on muovinpaloja vatsassaan. Pahimmat alueet ovat Uutta-Seelantia ja Australiaa ympäröivät vedet, minne muovit ajautuvat Indonesiasta ja Thaimaasta. 20 suurimman muovijätteen tuottajan joukossa on 13 Aasian maata.

Kiina suurin muovijätteen tuottaja

Suurin muovijätteen tuottaja on Kiina, mutta myös esimerkiksi Yhdysvallat on 20 suurimman muovijätteen tuottajan joukossa. Yhdysvalloissa varsinkin muovijätteen määrä henkilöä kohden oli erityisen suurta.

Joidenkin albatrossien ja ulappaliitäjien vatsasta on löydetty liki 3 000 palasta muovia – mikä vastaa samaa kuin jos ihminen olisi syönyt 12 pizzaa. Muovi ei sula, joten linnut kuolevat ravintoaineiden puutteeseen.

Merikilpikonnat taas eivät pysty erottamaan muovipusseja niiden ruokana käyttämistään meduusoista.

Viime vuonna Plymouthin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että muovia löytyi noin joka kolmannen Britanniassa pyydetyn kalan sisältä. Muovi voi johtaa kalan kuolemiseen nälkään ja kalaa syövä ihminen voi saada muovia sisäänsä.

Meressä näkyvä muovi on vain jäävuoren huippu. Noin 70 prosenttia kaikesta meriin joutuvasta jätteestä uppoaa pinnalta ja kertyy merien pohjiin jätekasoiksi.

Merten muovipyörteet

Valtameriin joutuva muovi kerääntyy merten virtausten vaikutuksesta valtaviksi pyöriviksi lautoiksi valtamerten keskelle.

Valtamerissä on viisi valtavaa pyörrettä, jotka sijaitsevat pohjoisella ja eteläisellä Atlantilla, Intian valtamerellä sekä eteläisellä ja pohjoisella Tyynellämerellä.

Tunnetuin pyörteistä on pohjoisen Tyynenmeren pyörre. On arvioitu, että Yhdysvalloista mereen heitetyltä muovijätteeltä kestää kuusi vuotta saavuttaa tämän pyörteen keskus. Japanissa mereen heitetty muovi ehtii sinne vuodessa.

Tavallinen muovipullo hajoaa täydellisesti luonnossa vasta 450 vuoden kuluessa, joten mereen heitetty muovipullo on tulevien sukupolvien harmina kauan.

New Yorkissa mereen heitetty muovijäte matkaa kohti Eurooppaa. Osa siitä päätyy Biskajanlahdelle tai Pohjanmerelle, mutta suurin osa päätyy meren keskellä olevaan pyörteeseen.

Intia on yksi maailman suurimmista muovijätteen tuottajista. Sen arvioidaan synnyttävän joka päivä yli 15 000 tonnia muovijätettä.

Mumbaissa mereen heitetty muovijäte päätynee Intian valtameren keskellä sijaitsevaan pyörteeseen joka vie sen lähelle Madagaskaria. Toisaalta muovijäte voi liikkua Bengalinlahdelle, missä on yksi maailman pahimmista muovijäteongelmista.

Oikaisu 18.2.2018 kello 10.50: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Ranskan rannikolle ajautuneen lahtivalaan sisältä olisi löydetty 800 kiloa muovijätettä. Todellisuudessa valaan sisältä löytyi 800 grammaa muovia. Valas löydettiin vuonna 2002.


Kommentit (30)

  • Nimetön

    Kun kaikki edellämainittu tiedetään ,olisi aika tehdä teolliselle tuotannolle muutokseen ohjaavat velvoitteet pakollisiksi,ja samalla kuluttajien tietoisuutta täytyy pikaisesti nostaa että muutos
    saataisiiin aikaan.Osalla väestöstä vain on köyhyys ja jokapäiväisen leivän tienaamisessa tekeminen
    niin eipä heillä ole kovin suuria vaikutusmahdollisuuksia.He joilla taas olisi varaa ,eivät välitä
    tarpeeksi,koska kiihtynyt kilpailu ja kasvu ja siihen keskittyminen lopetta järjenkäytön vaikka tietoa onkin.Yhteisten tavoitteiden taakse on saatava kaikki osapuolet,ennenkaikkea teollisuus joka tuotteita syytää miettimättä seurauksia kaikille,myös heille itselleen lopulta.Muovien korvaaminen
    selluloosapohjaisilla ehkä yksi versio.

  • SS

    Meitä ihmisiä on pidetty kautta maailaman historian pelossa. Uskonnon tilalle on tullut Vihreä aate eli ilamstonmuutos ja nyt muovit. Sanoma näissä on ollut ihan sama, jos et tee parannusta niin hukut.
    Vihreä aate saa kasvunsa maailman väestön kasvua seuraavasta problematiikasta.
    Ihmisiä on kertakaikkeaan vain liikaa, yli maapallon kantokyvyn.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös