Väitöstutkija ehdottaa kiintiötä erityisopiskelijoiden työllistämiseksi

Jarmo Kontiainen
Väitöstutkija ehdottaa kiintiötä erityisopiskelijoiden työllistämiseksi

Erityisoppilaitoksessa voi opiskella esimerkiksi puusepän tutkinnon. Kuvituskuva.

Daniel Wallenius

Suomeen tarvitaan kiintiölaki vammaisten, osatyökykyisten tai pitkäaikaissairaiden saamiseksi paremmin mukaan työelämään. Näin sanoo kasvatustieteiden maisteri, ekonomi Marja Irjala, joka on tutkinut oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoita Suomessa ja Saksassa. Irjala väittelee tohtoriksi Oulun Yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Lisäksi tulisi Irjalan mukaan luopua oppisopimuskoulutusta seuraavasta avotyötoiminnasta, johon osallistumisesta maksetaan muutaman euron päiväkohtainen korvaus.

–Sillä ei saa maksettua lounastakaan. Avotyötoiminta on tuottavaa työtä, jolle voidaan laskea myös palkka, hän sanoo.

Erityisopiskelijoille olisi Irjalan mukaan myös turvattava lainsäädännön avulla riittävät tukipalvelut ja niiden pysyvä rahoitus, jotta heidän nykyistä laajempi oppisopimuskoulutuksensa olisi Suomessakin mahdollista.

Saksan lainsäädännöstä löytyy kiintiölaki. Jos yli 20 henkeä työllistävän yrityksen työvoimasta vähintään viidellä prosentilla ei ole vammaisstatusta, seuraa siitä sakkomaksu yritykselle. Summa on parisataa euroa puuttuvaa työllistettävää kohti kuukaudessa.

–Kiintiölaki olisi Suomessakin välttämätön. Kiintiöistä on keskusteltu aikanaan, mutta esimerkiksi ammattijärjestöt ovat torpanneet ne, Irjala sanoo.

Irjala kertoo vierailleensa tutkimuksensa aikana Saksassa autotehtaalla, jonka 12 000 työntekijästä 900:lla oli vammaisuuden status. Heillä oli muun muassa oma luottamusmies työpaikalla.

–He tekevät samoja työtehtäviä yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Meillä kaikilla ihmisillä on omat rajoitteemme. Miksi meitä pitäisi erotella niiden vuoksi, hän kysyy.

SAK: Lisää resursseja kiintiön sijasta

SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski pitää Irjalan ehdotusta kiintiöistä mielenkiintoisena avauksena.

–Ajatus sen taustalla on kyllä hieno, mutta kiintiöt eivät ole parhaita mahdollisia keinoja työllistymiseen. Ennen kaikkea kyse on asenteista, jotka perustuvat pitkälti epäluuloihin ja väärään tietoon, hän sanoo.

Heinikoski pelkää, että kiintiöiden tuominen työelämään johtaisi vain siihen, että työnantajat eivät täyttäisi työllistämisvelvoitettaan, vaan makselisivat sakkomaksuja.

Hänen ratkaisunsa erityisopiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi olisi lisätä sekä tukea että resursseja erityisopiskelijoiden ohjaukseen.

–Varsinkin ohjaajaresursseja tulisi lisätä. Sen alan osaajia ei ole tarpeeksi, eikä heillä ole käytössään tarpeeksi aikaa.

Myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto ei lämpene ajatukselle kiintiöistä.

–Lähtökohtaisesti emme ole kannattaneet kiintiöitä missään yhteyksissä, vaan kannattaneet työnantajan oikeutta palkata parhaaksi katsomansa työntekijä, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Kovin kapeasta ikkunasta tutkija katselee suurtyöttömyyden kokonaiskuvaa. Kiintiöt joillekin aiheuttavat muiden ryhmien tilanteen heikentymistä. Työpaikkojen määrän lisäämiseksi pitäisi keksiä keinoja; pakottamalla ei hyvää synny. Myös erilaiset yritykset työvoiman ”halpuuttamiseksi” lienevät jo riittäviä.

  • Teuska

    Yli 55 vuotiaat pitkäaikaissairaat pitää päästää eläkelle, turhaan työvoimavirannomisten resusseja rasittamsta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös