Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tutkimus: Suomalaiset pitävät työttömyyttä Suomen suurimpana uhkana

Suomalaiset pitävät työttömyyttä Suomen suurimpana tulevaisuusuhkana. Näin ajattelee yli puolet äänestysikäisistä. Työttömyyden kokevat uhkaavaksi myös kasvavilla Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien alueilla asuvat, vaikka näillä alueilla työllisyys on parempi ja työttömyys vähäisempää kuin keskimäärin Suomessa. Työttömyys koetaan kasvualueilla uhkaksi ehkä siksi, että työttömyys pitää verotuksen kireänä, hidastaa yhteiskunnan kehittämistä sekä lisää sosiaalisen ja taloudellisen turvattomuuden tunnetta. Vuoden kuluttua Suomi juhlistaa itsenäisyytensä ensimmäistä täyttä vuosisataa. Tutkimuksen vastaajien juhlatunnelmaa häiritsevät työttömyyden lisäksi yhteiskunnan kyvyttömyys muutokseen ja kansakunnan jakautuminen kahtia. Tulokset ovat Alman Median lehtien tutkimuksesta, jonka ensimmäinen osa valmistui tällä viikolla. Tietoykkönen haastatteli äänestysikäisiä mannersuomalaisia jokaisessa vaalipiirissä marraskuussa. Kunkin vaalipiirin alueella tutkijat haastattelivat 300 vastaajaa, yhteensä vastauksia kertyi 3 600. Työllisyyspolitiikka kitkee radikalismia Moni suomalainen näyttää pitävän taloudellista epävarmuutta ja politiikan repivää tyyliä vaarana kansalliselle yhtenäisyydelle. Vastauksissa korostuvat taloudellisen turvattomuuden ja kansallisen yhtenäisyyden teemat, huomauttaa aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta. Taloudellinen turvattomuus ja kansallisen yhtenäisyyden rakoilu kietoutuvat Moision mielestä yhteen. Tästä on hänen mukaansa osoituksena se, että vastaajat pitävät työttömyyttä suurena yhteiskunnallisena uhkana. – Poliittinen eliitti piti työttömyysilmiötä kymmeniä vuosia kansakunnan turvallisuuspoliittisen eheyden kannalta keskeisenä asiana. Suomessa työllisyyspolitiikan historia on kytkeytynyt näin radikalismin kitkemiseen ja kansallisen eheyden luomiseen. Kansalaisten vastaukset ovat tästä näkökulmasta kiinnostavia, Moisio sanoo. Sosiaaliset uhat voimakkaimpia Suomalaisista 42 prosenttia pitää suurena uhkana yhteiskunnan kyvyttömyyttä muutokseen. Vastaukset saattavat kieliä, että moni on turhautunut poliittisten uudistuslupausten vesittymiseen tai uudistusten jatkuvaan vatkaamiseen. Vastaajissa voi olla niitäkin, joiden mielestä ikääntyvä ja moniongelmainen potilas on kyllä vakavasti sairas, mutta hallituksen tohtorit ovat määränneet vaivoihin vääriä lääkkeitä. Tutkimuksen perusteella suomalaiset pitävät sosiaalisen turvallisuuden uhkia voimakkaampina kuin kansainvälisen turvallisuuden uhkia. Sami Moisio panee merkille, että suomalaiset mainitsevat ilmastonmuutoksen uhkana yllättävän harvoin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon esillä ollut palveluiden keskittäminen saa Moision mielestä yllättävän alhaisen prosentin Lappia lukuun ottamatta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset nostavat myös sotilaalliset pelot kärkiuhkiin. Hieman muita enemmän näin ajattelevia asuu Venäjän rajan tuntumassa itäisessä Suomessa. Juha Sipilän (kesk) hallitus aloitti vajaa puolitoista vuotta sitten maalaamalla mustan kuvan Suomen tulevaisuudesta. Tämä viesti on uponnut otolliseen maaperään. Hallitus on suuret talouspäätöksensä tehnyt ja keskittyy nyt vakuuttelemaan, että talouden käänne on tosiasia tai ainakin se on ihan kohta ovella. Tätä viestiä suomalaiset eivät vielä usko. Useimpiin suomalaisiin toistaiseksi puree paremmin opposition mollivoittoinen valitusvirsi. Faktateksti alkaa...