Toimittaja pitää poliisin kotietsintää sananvapauden rajoittamisena – KRP puolustautuu: ”Kyllä työvälineiden takavarikointi haittaa muitakin ammattiryhmiä”

Toimittajan asianajajan mukaan KRP:n ongelma on se, ettei siellä ymmärretä lainkaan lainsäädännössä toimittajan työlle annettua lähdesuojaoikeutta. Asianajajan mukaan jo kotietsintä toimittajan kotiin on ihmisoikeustuomioistuimessa linjattu ihmisoikeusrikkomukseksi.

Joel Maisalmi
Toimittaja pitää poliisin kotietsintää sananvapauden rajoittamisena – KRP puolustautuu: ”Kyllä työvälineiden takavarikointi haittaa muitakin ammattiryhmiä”

Helsingin käräjäoikeus ryhtyi aamulla ratkomaan sitä, oliko poliisin toimittaja Laura Halmisen (vas.) kotiin tekemä kotietsintä takavarikoineen laillinen. Halmisen asianajaja Kai Kotirannan (oik.) mukaan poliisi rikkoi lakia.

Rebekka HärkönenHelsinki

Toimittaja Laura Halminen vaati tiistaina oikeutta kumoamaan poliisin takavarikkopäätöksen. Halminen pitää kotiinsa tehtyä kotietsintää ja sen yhteydessä tehtyjä takavarikkoja laittomina.

–Lähdemme siitä, että kotietsintä takavarikkoineen oli laiton. Se kohdistui takavarikkokiellon ja lähdesuojan alaiseen omaisuuteen. Joka tapauksessa tutkinnanjohtajan olisi pitänyt kolmen päivän sisällä saattaa sinetöityjen takavarikkoesineiden hyödyntämisoikeutta koskeva kysymys tuomioistuimen ratkaistavaksi, sanoo Halmisen asianajaja Kai Kotiranta.

Keskusrikospoliisi (KRP) kiistää laittomuudet toiminnassaan.

–Halminen kertoi itse hätäkeskuspuhelussa ja paikanpäällä, että hän olevansa tietovuotojutun toinen kirjoittaja ja olleensa tuhoamassa tietokonettaan tietovuotojuttuun liittyvän materiaalin takia. Toimintamme oli täysin perusteltua ottaen huomioon, että tässä oli laajempikin todisteiden hävittämisvaara kyseessä, perusteli tutkinnanjohtaja Janne Rantanen oikeudelle tiistaina.

Halminen kertoo tuhotun tietokoneen sisältäneen muihin kuin tietovuotojuttuun liittyvää lähdesuojan kohteena olevaa materiaalia, jonka hän ei halunnut missään tilanteessa joutuvan ulkopuolisten käsiin.

Helsingin käräjäoikeus aloitti jutun käsittelyn päättämällä pitkän väännön jälkeen käsitellä asian pääosin julkisena. Oikeus suostui salaamaan ainoastaan joitakin yksittäisiä asiakirjoja ja tietoja liittyen poliisin esitutkintaan.

KRP vaati koko oikeudenkäynnin järjestämistä suljetuin ovin. Toimittaja puolestaan halusi, että juttu käsitellään täysin julkisena.

Lähti HS:n tietovuotojutusta

Poliisi teki toimittaja Halmisen kotiin kotietsinnän joulukuun puolessa välissä päivä sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut salaisesta Viestintäkoekeskuksesta kertovan jutun. KRP käynnisti jutusta esitutkinnan sen julkaisupäivänä muun muassa rikosnimikkeellä turvallisuussalaisuuden rikkominen.

Sysäyksen kotietsinnälle antoi toimittajan soitto hätäkeskukseen sen jälkeen, kun hänen läppärinsä oli alkanut savuamaan hänen yrittäessään tuhota sitä vasaralla asuintalonsa kellarissa.

Kotietsinnän yhteydessä poliisi takavarikoi Halmiselta 19 esinettä, muun muassa asiakirjoja, puhelimia, tabletin, tietokoneita ja muistitikkuja. Poliisi teki kotietsinnän erityisenä kotietsintänä, jossa paikalla oli etsintävaltuutettu ja takavarikoidut tavarat suljettiin sinetöityihin pusseihin.

Kyseessä ihmisoikeudet

Jutussa on kyse monimutkaisen pakkokeinolain tulkinnasta. Juttukokonaisuus haastaa Kotirannan mukaan ihmisoikeudet.

–Kun toimittajalta viedään työvälineet, se estää häneltä työnteon. Tämä estää vapaan tiedonvälityksen, joka puolestaan on ihmisoikeustuomioistuimenkin linjaama demokraattisen yhteiskunnan perusta, Kotiranta muistuttaa.

–Ydinasia koko jutussa onkin, että poliisi vaikuttaa käsitelleen Halmiseen liittyvää asiaa tavanomaisena rikosasiana ja unohtanut, että laki suojaa toimittajaa erityisellä tavalla vapaan tiedonvälityksen varmistamiseksi.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan Janne Järvisen mukaan toimittaja on poliisin pakkokeinojen piirissä siinä missä muutkin kansalaiset.

–Kyllä poliisin työvälineisiin kohdistama takavarikko muitakin ammattiryhmiä kuin toimittajia haittaa, esimerkiksi yrittäjiä. Tämä on aivan normaalia esitutkinnassa, Järvinen toteaa oikeudessa.

Lähdesuoja on demokratian kulmakiviä

Lähdesuoja on lainsäädännöllä toimittajalle taattu oikeus pitää tietolähteensä salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudessa, ellei kyse ole laissa määritellyn erittäin vakavan rikoksen selvittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa rikosta, josta on määrätty rangaistukseksi vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Suomessa vain lähdesuoja on mahdollista murtaa vain tuomioistuimen päätöksellä.

Lähdesuoja on sananvapauden ja demokratian kulmakiviä. Se toimittajille mahdollisuuden käsitellä yhteiskunnallisesti tärkeää arkaluonteista tietoa ilman, että tietolähteenä toimivien henkilöiden turvallisuus vaarantuisi tai tietojen kertomisesta aiheutuisi heille muuta haittaa.

Juttua päivitetään myöhemmin tänään.


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Asiassa on se toinenkin puoli, tapahtuiko tietojen julkistamisessa rikos.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös