Tällaiset ohjeet Suomella ja EU:lla on asevientiin – Uganda ei ole kiellettyjen maiden listalla

Aseita ei haluta myydä epävakaisiin oloihin

Elina KorkeeHelsinki

Suomesta viedään aseita ja muita sotilastarvikkeita kaikkiaan kymmeniin maihin, ilmenee puolustusministeriön tilastoista. Uganda ei kuulu niihin, mutta maa ei ole myöskään kiellettyjen listalla.

–Mitään kansainvälistä sopimusta tai periaatetta ei ole rikottu, kun Patrian esitteitä on viety Ugandaan. Asiasta syntynyt keskustelu osoittaa sen erittäin herkän toimintaympäristön, jossa puolustusteollisuus toimii, sanoo Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri.

Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu kertoo, että vientilupahakemuksia Ugandaan ei ole viime vuosina tehty.

Suomi noudattaa aseiden ja puolustustarvikkeiden viennissä EU:n ohjeistusta, joka hyväksyttiin vuonna 2008. Sen mukaan aseita ei saa viedä esimerkiksi maahan, jossa on ilmeinen vaara, että niitä käytettäisiin sortoon, kidutukseen, ihmisoikeusloukkauksiin, hyökkäykseen toista valtiota vastaan tai terrorismiin.

–Kielteisiä päätöksiä annetaan tapauskohtaisesti, muun muassa vastaanottajamaan epävakaiden olojen johdosta, sanoo Ruutu.

Aseita ei saa myydä eteenpäin

Vientiluvan ehtoihin kuuluu EU-maissa myös se, että ostaja ei myy aseita eteenpäin.

–Meillä vientilupia myönnetään vain tunnetuille ja tiedetyille loppukäyttäjille, lähinnä valtioille ja niiden puolustusvoimille, sanoo Ruutu.

Joissain tapauksissa puolustustarvikeluettelossa olevia tuotteita voidaan myydä myös urheilu- tai metsästyskäyttöön.

Alle miljoonan euron ase- tai puolustustarvikeviennin luvasta päättää puolustusministeriö, suuremmista valtioneuvosto. Usein yritys pyytää ministeriöltä ennakkolausunnon, jonka perusteella vientiluvan hakemista sitten harkitaan.

–Evättyjä vientilupia ja kielteisiä ennakkolausuntoja annetaan yhteensä useita vuodessa, sanoo Ruutu.

Suomen puolustustarvikeviennin rahallinen arvo on viime vuosina vaihdellut 50 ja 250 miljoonan euron välillä vuosittain.

YK:n sopimus ei kelpaa kaikille

Aseiden päätymistä vääriin käsiin pyritään estämään muun muassa YK:n asekauppasopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 2014. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät kuitenkaan ole ratifioineet sopimusta.

–YK:n sopimus ei ole yhtä tiukka kuin mitä EU-maat edellyttävät, mutta sillä pyritään kansainväliseen minimitasoon, Tuija Karanko sanoo.

Karanko muistuttaa, että asejärjestelmien elinikä on pitkä. Vuosikymmenien kuluessa tilanne voi muuttua paljonkin sellaisessa maassa, johon aikanaan on saatu vientilupa.

Olli Ruudun mukaan merkittävä osa ongelmaa on laiton asekauppa.

–Näillä markkinoilla lupa- ja valvontamenettelyjä kierretään. Kyse on toisenlaisesta toimintaympäristöstä kuin laillinen puolustustarvikekauppa, sanoo Ruutu.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio