Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suuri osa suomalaisista kuolee elämäntapasairauksiin – lääkäriltä tiukka viesti: Näillä valinnoilla voit vähentää omaa sairastumisriskiäsi

Suomalaiset kuolevat tällä hetkellä keskimäärin noin 81-vuotiaina ja yli 100-vuotiaita maassa on jo noin 800. Vaikka elinajanodote on noussut, väestön terveyden kehitys ei ole ollut pelkästään positiivista. Vuodeosaston osastonlääkäri Anna Harjulahti kertoo elämäntapasairauksien lisääntyneen. Suurin osa suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpäsairauksiin, diabetekseen ja hengityselinsairauksiin. Muistisairaudet ovat kansantauti. Sairauksia voidaan vähentää vaikuttamalla riskitekijöihin kuten tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja haitalliseen alkoholin käyttöön. Harjulahti liputtaa säännöllisen liikunnan sekä terveellisen kotiruuan ja perinteisen lautasmallin puolesta. Kauppojen valmisruuatkin saavat lääkäriltä hyväksynnän – makkaroita lukuun ottamatta. Tärkeintä olisi kovien rasvojen välttäminen. –Voi, viinerit, piilorasvat. Napostelu ja keksipaketit kaapissa johtavat ylipainoon. Ei totalitaarista kieltoa kuitenkaan, vaan maalaisjärkeä. Puolet lautasesta kasviksia ja suolapurkki pois pöydästä, Harjulahti ehdottaa.… Huonot elintavat altistavat muistisairauksille Alkoholin aiheuttamat haitat näkyvät terveyskeskuksen vastaanotoilla korostuneesti kesän jälkeen. Alkoholia saattaa alkaa kulua enemmän myös vaihdevuosi-iässä tai eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. –Monella voi olla tapa, että juo useamman lasillisen illalla, siinä ovat piilevinä haittoina lihominen ja maksan rasvoittuminen. Ikääntyvissäkin saattaa yllättäen huomata, että alkoholia kuluu yllättävän paljon. Huimauksen ja kaatuilun taustalla voi olla alkoholi, toteaa Harjulahti. Hän muistuttaa, että alkoholi altistaa myös dementialle, toisin sanoen liottaa aivoja. Siinäkin ihmiset ovat erilaisia, toisilla on suurempi riski dementoitumiselle. Suvusta voi periytyä alttiutta, jota alkoholi korostaa. Muita muistisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, suurentunut veren kolesterolipitoisuus, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Muistin kannalta tärkeitä ovat myös foolihappo- ja B12-vitamiinit. Muistisairaudet kuitenkin yleensä alkavat vasta 70–80-vuotiaana. –Monet 60-vuotiaat ovat huolissaan muististaan, mutta silloin on yleensä syynä kiire ja stressi. Jos itse on huolissaan, se on aina hyvä merkki, mutta jos läheiset ovat huolissaan, silloin löytyy sairautta herkemmin. On oma valinta, miten elämänsä käyttää Anna Harjulahti toteaa, että kaikilla on yksi elämä. Miten sen käyttää, on oma valinta. Elämäntapojen viilausta ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa. Eläkepäiviin asti ei kannata elämästä nauttimista siirtää, vaikka 70-vuotiaatkin ovat nykyään ”nuoria”. –Kannattaa elää jokaista hetkeä. Ei niin, että elää kuin viimeistä päivää, mutta nauttia joka hetkestä. Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Kaikki pienikin parannus on aina hyvä. Nautinnon kautta. –Jos tulee sairaus, niidenkin kanssa oppii elämään. Kummasti elämä löytää uudet uomansa silloinkin. Lääkäri soisi, että joka tapauksessa ihmiset heräisivät huolehtimaan itsestään ennen kuin epäterveet elämäntavat ovat aiheuttaneet palautumattomia vaurioita. Isot ongelmat tulevat ilmi usein liian myöhään. Esimerkiksi maksakirroosi ei anna oireita etukäteen. –Joku valitsee sen elämäntavan, että haluaa tupakoida ja syödä epäterveellisesti ja ottaa ne sairaudet. Sekin on joku valinta. Ihmisen vastuu itse itsestä on tärkeää. Ei voi ajatella, että elää epäterveellisesti ja sitten hakeutuu lääkäriin ja paranee kertaheitolla. Pitää rakastaa itseään. Optimistit elävät muita pidempään Vuodeosaston osastolääkärinä Anna Harjulahti on havainnut yksinäisyyden ja masennuksen lisääntyneen ikäihmisillä. Hän peräänkuuluttaa elämästä nauttimista ja positiivista elämänasennetta. Tutkimustulokset osoittavat optimistien todennäköisesti elävän muita pitempään. Elämäänsä mielekkäänä pitävät ja positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvat iäkkäät pitävät itsestään huolta paremmin kuin synkemmin elämään suhtautuvat. Sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Mieliala voi vaikuttaa siihen, miten hyvin potilas noudattaa lääkityksiään tai hakeutuu hoitoon uusien oireiden vuoksi. Yksinäisyys voi korostaa sairauden oireita ja vaikeuttaa esimerkiksi osastolta kotiutumista. –Siinä korostuu sosiaalisen tukiverkoston tärkeys. Ystävät, naapurit, mitä tahansa. Ihmisen, jolla on kavereita ja positiivinen elämänasenne, on helpompaa kotiutua osastolta kuin ihmisen, jolla on vähemmän elämän sisältöä. Siinä on ehkä pelkoa yksin olosta. Kohonnutta verenpainetta Lihavuutta Tyypin 2 diabetesta Sepelvaltimotautia Sydämen vajaatoimintaa Polven ja lonkan nivelrikkoa Niska- ja alaselkäkipuja Nivelreumaa Keuhkoahtaumatautia Astmaa Masennusoireita Monia syöpäsairauksia. Jutussa käytetyt lähteet: UKK Instituutti ja Duodecim