Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Puolen asteen ero on hiuksenhieno, mutta silti merkittävä – merenpinnan nousu vaikuttaisi miljoonien ihmisten elämään

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle. Jos lämpenemistä ei saada pysähtymään, merenpinnan nousu jatkuu. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta toteaa, että kahden asteen nousu tarkoittaisi, että merenpinta nousisi kymmenen senttiä. –Kymmenen senttiä ei kuulosta paljolta, mutta se koskisi kymmentä miljoonaa ihmistä, Tuomenvirta laskee. Tuomenvirta toteaa, että jos ilmaston lämpeneminen saataisiin pidettyä 1,5 asteessa, Pohjoisen jäämeren jääpeite sulaisi kesäisin vain kerran sadassa vuodessa. Jos lämpeneminen jatkuisi kahteen asteeseen, jääpeite sulaisi kerran kymmenessä vuodessa. –Puolen asteen muutos vaikuttaa pieneltä, mutta sillä on suuri merkitys maapallolle, Tuomenvirta sanoo. Myös muun muassa tropiikin koralliriutat vaurioituvat jo 1,5 asteen lämpenemisen myötä. Kahden asteen nousu tarkoittaisi käytännössä korallien tuhoa. Se tarkoittaisi myös sitä, että eliölajeja kuolisi sukupuuttoon. WWF Suomen mukaan viidesosa hyönteisistä, 16 prosenttia kasveista ja kahdeksan prosenttia selkärankaisista eläimistä menetettäisiin. Järjestön mukaan saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla. Vakava varoitus kaikille IPCC:n raportti on saanut aikaan vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi Twitterissä, että kyse on vakavasta varoituksesta. –Ilmastopaneeli raportoi odotetusti kiihtyvästä ilmaston lämpenemisestä ja kasvavista ongelmista. Meidän kaikkien on otettava tämä vakavasti. Toimia tarvitaan enemmän ja nopeammin. Globaalisti, EU:ssa, Suomessa ja kotitalouksissa, Orpo tviittasi. Li Andersson (vas.) tviittasi, että raportti tarkoittaa Suomessa nettohiilinegatiivisuutta 2030-luvulla. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2045. –Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja unionin pitkän aikavälin ilmastostrategiassa on tavoiteltava hiilineutraaliutta vuonna 2050, Tiilikainen kommentoi aiemmin. IPCC:n mukaan vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.