Professori: Ilmainen koulutus avaa lahjakkaille tien eliittiin – erityisesti yhden eliittiryhmän valta on kasvanut Suomessa viime aikoina

60 vuotta täyttävä professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että kun luodaan uusi Tampere 3 -yliopisto, on syytä luoda myös kokonaan uusi johtamismalli.

Silja Viitala
Professori: Ilmainen koulutus avaa lahjakkaille tien eliittiin – erityisesti yhden eliittiryhmän valta on kasvanut Suomessa viime aikoina

Professori Ilkka Ruostetsaari on mukana tamperelaisten yliopistojen yhteisessä energiatutkimusprojektissa. Se on hänen mukaansa myönteinen esimerkki siitä, mitä Tampere 3 voi onnistuessaan tuottaa.

Juha Sihto

–Suomen eliitti ei varallisuudellaan pröystäile. Meillä arvostetaan tavallisuutta, sanoo maamme tunnetuin eliitin tutkija, valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Kansalaiset olivat ihastuksissaan, kun presidentti Tarja Halonen jalkautui hoitamaan asioitaan baseball-lippis päässä. Nykyinen presidenttipari valitsi lapsensa syntymäpaikaksi kaiken kansan käyttämän synnytyssairaalan. Sauli Niinistö nähtiin kulkemassa vapaa-ajanvaatteissa vauvan koppa käsivarrella.

–Tavallisuuden ihanne poliittisessa kulttuurissa on tyypillistä kaikille Pohjoismaille. Meillä se johtunee luterilaisesta etiikasta sekä työläisten ja talonpoikien vahvoista kansalaisliikkeistä.

Ruostetsaari korkeasti koulutettuna tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana omaa edellä mainitun hyveen, vaikka ei itse katsokaan kuuluvansa eliittiin.

Kun professorilta kysyy hänen urastaan, on vastaus vaatimaton

–Urahan nyt on tutkimusta ja opetusta. Tutkin valtaa, se on politiikantutkijan “ruisleipää”.

Ruostetsaari löysi oman tutkimusalansa heti valmistuttuaan maisteriksi Tampereen yliopistossa vuonna 1984.

–Kysyin töitä professori Olavi Borgilta. Ilmeni, että maassa tarvittiin yhteiskuntatieteellistä energiatutkimusta ja pääsin projektitutkijaksi.

Tuolla tiellä Ruostetsaari on edelleen. Tutkimuksen kohteina ovat energiapolitiikan ohella muun muassa eliiteissä, yhteiskunnan valtarakenteissa ja vuorovaikutusverkostoissa tapahtuneet muutokset 1990-luvulta tähän päivään.

Yhteisiä arvoja

Väite siitä, että eliitin, yhteiskunnan ylimmän päätöksentekijäjoukon, ja kansan välissä vallitsisi syvä kuilu, on Ruostetsaaren mukaan asian yksinkertaistamista.

–Ei ole yhtä yhtenäistä eliittiä tai yhtä kansaa. Korkeasti koulutetut ja johtavissa asemassa olevat kansalaiset ovat lähempänä eliittejä kuin muut kansalaiset. Eri eliittien yhtenäisyys sekä niiden ja kansalaisten välinen asenteellinen etäisyys on jopa supistunut 1990-luvun alun jälkeen.

–On suuria jakolinjoja, kuten vaikkapa Nato-kysymys tai suhtautuminen maahanmuuttoon. Useimmissa asioissa kansan ja eliitin arvot ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan.

Seitsemän ryhmää

Ruostetsaari on jakanut eliitit seitsemään ryhmään: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri.

–Viime aikoina elinkeinoelämän eliitin painoarvo on kasvanut politiikan eliittiin nähden. Kilpailukykysopimuksen syntyminen on tästä hyvä esimerkki.

Eriarvoisuudesta on syytä olla huolissaan, vaikka kansainvälisessä vertailussa tuloerot ovat Suomessa yhä pienet. Talouden käännyttyä kasvuun myös tuloerot todennäköisesti kasvavat, kuten kävi 1990-luvun suuren laman jälkeen. Suomen suuri vahvuus edelleen koulutus.

–Maksuton yliopistokoulutus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja sen, että lahjakkaimmat ihmiset voivat nousta johtotehtäviin.

–Eliittien avoimuus on keskeistä demokratian toteutumisen kannalta, Suomessa näin on. Meillä eliitteihin kuuluminen ei juurikaan periydy, vaatimattomistakin oloista voi kohota eliittiin.

Ruostetsaaren mukaan 1990-luvun lamasta selvittiin, kun kehitettiin koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä. Niin pitäisi tehdä nytkin leikkaamisen sijaan.

–Koulutustason lasku huolestuttaa minua. Meillä on paljon nuoria, jotka eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen ja hanki ammattia. Oppivelvollisuutta tulisi pidentää niin, että kaikilla peruskoulua seuraisi joko lukio tai keskiasteen tutkinto.

Yhteistyötä on jo

Tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymishanke Tampere 3 on joutunut myrskyn silmään. Johtosääntö ja säätiömalli eivät miellytä Tampereen yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita.

–Ei ole hyvä, että yhdistyvien yliopistojen johtamiskulttuuri omaksutaan sellaisenaan Teknillisestä yliopistosta. Pelkona on, että yliopiston autonomia ei enää toteudu. Kun luodaan uusi yliopisto, on syytä luoda kokonaan uusi johtamismalli, Ruostetsaari sanoo.

Hänellä itsellään on ensikäden kokemusta korkeakoulujen välisen yhteistyön hyvistä puolista. Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät jo Suomessa uraa uurtavaa yhteistyötä.

–Energiakysymyksiä koskevassa opintokokonaisuudessa ja tutkimusprojektissa tekniset ja yhteiskuntatieteet kulkevat käsi kädessä. Toimimme vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa ja viemme kentälle tietoa muun muassa kansalaisten kulutuskäyttäytymisestä.

Ilkka Ruostetsaari

Syntynyt: 12.2.1958 Nivalassa.

Ammatti: Valtio-opin professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Toiminut myös määräaikaisena professorina Turun yliopistossa.

Asuu: Tampereella Annalassa.

Perhe:Naimisissa, kaksi aikuista lasta.

Kirjoittanut muun muassa Vallan sisäpiirissä -teoksen (Vastapaino 2014) ja ollut toimittamassa Poliittinen valta Suomessa -kirjaa (Vastapaino 2017).

Harrastaa juoksemista ja tutkimustiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävää järjestötoimintaa. Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (Tutkas) varapuheenjohtaja. Kiinteistöalalla toimivan Kaukajärviosuuskunta-konsernin hallituksen puheenjohtaja.

Juhlii: Tilaisuus yliopistolla ja talvilomamatkalla vaimon kanssa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    ”Viime aikoina elinkeinoelämän eliitin painoarvo on kasvanut politiikan eliittiin nähden.”

    Onkohan niin, että elinkeinoelämällä on varaa parhaisiin lobbareihin? Olisi hyvin kiinnostava tutkimuskohde selvittää lobbareiden vaikutusta päätöksentekoon. Lobbarin ei tarvitse miettiä kokonaisuuksia, hänellä on yksi asia hoidettavanaan ja taitava lobbari saa varmasti paljon aikaiseksi.

    Valitettavasti rahoituksen saaminen lobbaritutkimukseen lienee kiven alla.

  • Nimetön

    ”–Maksuton yliopistokoulutus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja sen, että lahjakkaimmat ihmiset voivat nousta johtotehtäviin.”

    Niin, mahdollistaisi. Ennen johtajaksi päästiin omilla ansioilla, nykyään tutkinnolla. Eipä siis ihme että johtajien osaaminen ja arvostus on romahtanut. Tyypillinen nykyjohtaja ei tunne omaa alaansa, ei sen tuotteita, ei yritystä muuten kuin kirjanpidosta, eikä työntekijöitään. Palkkaa käydään nostamassa ja poikien kanssa sovitaan sellaiset ehdot, että kävi miten kävi niin tulospalkkiot ja optiot rapsahtaa tilille vuosittain. Kaikenlaisia projekteja pidetään koko ajan yllä, vaikka ei niillä mitään tuotannollista tai tuottavuuteen vaikuttavaa merkitystä ole, mutta onhan edes jotain raportoitavaa jos joku väittää ettei pomolla ole mitään virkaa tai ylempi johto alkaa hiostaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös