Pelaaminen ei automaattisesti innosta oppilaita matematiikan pariin – hyvä grafiikka ja palkinnot lisäävät motivaatiota

Matematiikkapeli Number Navigation Game ei motivoinut oppilaita opiskelemaan. Oppimispelit parantavat oppimistuloksia, mutteivät välttämättä lisää motivaatiota.

Kari Mankonen
Pelaaminen ei automaattisesti innosta oppilaita matematiikan pariin – hyvä grafiikka ja palkinnot lisäävät motivaatiota

Oppimispelejä käytetään peruskouluissa osana opetusta. Tutkimukset eivät ole kuitenkaan löytäneet pelillisyyden ja hyvän opiskelumotivaation välillä yksiselitteistä yhteyttä. Kuva toisesta pelistä.

Riina Rastas

Oppimispelit eivät automaattisesti motivoikaan opiskelemaan, selvisi Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Matematiikkaan keskittynyt suomalainen Number Navigation Game auttoi oppimisessa, muttei vaikuttanut oppilaiden motivaatioon. Oppilaiden haluun pelata vaikutti lähinnä kiinnostus matematiikkaa kohtaan.

Projektin parissa työskentelevä Gabriela Rodriguez-Aflecht kertoo, että työryhmä on kehitellyt uutta versiota, jossa on otettu oppilaiden toiveet huomioon.

– Työryhmä on parantanut pelin grafiikkaa, lisännyt onnistumisista saatavia palkintoja ja luonut pelaajalle mahdollisuuden räätälöidä pelin ominaisuuksia haluamansa mukaisesti.

Turun yliopistossa kehitetyssä Number Navigation Game -pelissä on tarkoitus liikkua laivalla ja kerätä materiaaleja matemaattisia pulmia ratkaisemalla. Oppilaan tulee siirtyä laivalla tiettyyn numeroituun kohtaan kirjoittamalla laskutoimitus, jonka tulos vastaa kohdassa olevaa lukua.

– Esimerkiksi, jos oppilas haluaa liikkua kohtaan 50, on hänen kirjoitettava 100–50 päästäkseen eteenpäin, Rodriguez-Aflecht selventää.

Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että oppimispelit ovat oppimistyökaluna motivoivia. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että opettajat uskovat oppimispelien motivoivan oppilaita. Rodriguez-Aflecht ei yllättynyt poikkeavasta tuloksesta.

– Tutkimukset, joissa oppimispelit ovat parantaneet oppilaiden motivaatiota, on tehty todella pienellä alle 40 osallistujan otannalla ja osallistujat ovat pelanneet tutkittavaa peliä vain vähän aikaa.

Tutkimustulos poikkeaa Rodriguez-Aflechtin mukaan aikaisemmista myös siksi, että siinä on tutkittu pelin vaikutusta motivaatioon yleisesti.

– Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on verrattu oppilaiden motivaatiota pelien ja perinteisemmän työskentelytavan välillä.

Tutkimukseen osallistui Suomessa yli tuhat 4.–6. -luokkalaista. Tutkimus tehtiin myös Meksikossa yli tuhannelle viidesluokkalaiselle samanlaisin tuloksin. Meksikossa puolet oppilaista pelasi peliä vapaaehtoisesti kotona ja toinen puoli koulussa. Odotusten vastaisesti koulussa pelanneet viihtyivät pelin ääressä kotona pelanneita pidempään.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio