Kari SuniRauma

Satakunnassa viime aikoina näkyvästi nostettu koulutusvienti on ollut arkea Raumalla jo runsaan vuoden.

Turun yliopiston Rauman kampuksella opiskelee 24 opettajaopiskelijaa, joille Namibian valtiollinen koulutusorganisaatio on ostanut luokanopettajien tutkintoon johtavan koulutuspaketin.

Namibialaisopiskelijat kommentoivat opinto- ja asumiskokemuksiaan Raumalla voittopuolisesti kohteliaan positiivisesti. Heidän havaintonsa on, että opettajia arvostetaan ja se näkyy myös koulutustasossa. Samaa linjaa edustaa Nunene Elvis Nunene.

–Opiskelu on vastannut odotuksia, joitakin haasteita on ollut, mutta niitä on kenellä vain kun lähtee ulkomaille, Nunene Elvis Nunene sanoo.

Suomalaisen opettajankoulutuksen ehkä myönteisimmäksi piirteeksi hän kiittää joustavuutta sekä vapautta omaan ajatteluun ja kehittämiseen. Hän on vaikuttunut myös opetusharjoittelusta suomalaisessa peruskoulussa, opettajakoulutuslaitoksen Normaalikoulussa.

–Se on hyvä. Oppilaat voivat olla oma itsensä ja kehittyä yksilönä, eikä ole univormuja, Nunene sanoo.

–Olen tyytyväinen opiskeluun ja siihen mitä voin viedä täältä kotimaahani, hän summaa.

Opettajakoulutuksen vetäjä, yliopistotutkija Päivi Granö sanoo namibialaisopiskelijoiden sopeutuneen sujuvasti suomalaisen kasvatustieteen korkea-asteen koulutukseen. Hän arvioi, että ehkä vaikein osuus Suomeen asettumisessa on ollut ilmastomme kylmyys, joka tietysti on täysin vierasta Afrikan mantereen eteläosan asukkaille.

Rauman kampukselle opettajankoulutuksen vientikauppa ja uusi kansainvälisyyden ulottuvuus on Granön mukaan voittopuolisesti myönteinen avaus. Englannin kielellä annettavaan opetukseen on löytynyt yliopiston opettajakunnassa kiitettävästi kiinnostusta.

Opettajankoulutuksen vientikaupalla on näin työllistävääkin vaikutusta. Granö laskee, että opetuksessa on mukana runsaat 30 yliopisto-opettajaa ja tuntiopettajaa.

Raumalla on mielenkiinnolla seurattu Porin it-alan ja robotiikan Aasiaan, lähinnä Kiinaan ja Intiaan, suuntautuvaa koulutushanketta.

–Toivottavasti he onnistuvat. Koulutusalalla kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa. Granö kommentoi. On myös syytä muistaa, että Suomi on kustannustasoltaan melkoisen korkea, mikä on opiskelijoiden näkökulmasta merkittävä asia.

Suomen koulujärjestelmän, opettajankoulutuksen hyvä maine sekä peruskoulun oppimistulosten toistuva sijoittuminen mitalisijoille kansainvälisissä vertailuissa ovat olleet hyväksi avuksi. Namibiassa Suomella on lisäksi etuna historiallinen etulyöntiasema, sillä runsas vuosisata sitten alkanut lähetystyö on luonut perustaa ja yhteyksiä.

Rauma ei ole ainoa namibialaisopettajien koulutuspaikka, sillä Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä kasvatustieteen maisteritason koulutus, jossa on 30 opiskelijaa.

Kari Suni
Yliopistotutkija Päivi Granö on johtanut lajissaan ensimmäistä kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen koulutusvientiprojektia Namibiaan. Hänen mielestään kansainvälistyminen on monella tavalla vain hyödyksi.

Yliopistotutkija Päivi Granö on johtanut lajissaan ensimmäistä kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen koulutusvientiprojektia Namibiaan. Hänen mielestään kansainvälistyminen on monella tavalla vain hyödyksi.

Namibialaisopiskelijat kouluttautuvat Rauman opettajankoulutuksessa luokanopettajiksi ja suorittavat kolmessa vuodessa kandidaattitason tutkinnon. Vertailuna mainittakoon, että Suomen koululaitoksessa on vaatimuksena korkeampi maisteritason koulutus ja koulutuskin on siksi pidempi.

–Namibian valtion opetusministeriön alainen Namibia Students Financial Assistance (NSFAF) osti heidän koulutuksensa kokonaispakettina ja siitä on takana nyt ensimmäinen vuosi, Päivi Granö kertoo.

Vientikaupan Namibiaan solmi Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen Finland University -yhteenliittymä.

–Koulutus on räätälöity Namibian tarpeiden mukaisesti. Kaksi ensimmäistä vuotta opiskelusta on täällä Rauman yksikössä ja kolmantena vuotena opiskelijat ovat opetusharjoittelujaksolla kotimaassaan, Granö lisää.

–He ovat erittäin hyviä ja motivoituneita opiskelijoita. Tähän on ehkä vaikuttanut se, että hakijat on valittu isosta joukosta ja kilpailu opiskelupaikoista on ilmeisen kovaa.

Ulkomaalaisopiskelijat Satakunnassa

Rauma-kampus:

Turun yliopiston kandidaattitason kolmivuotinen opettajakoulutus, 24 opiskelijaa Namiabista.

Kampuksella opiskelee noin 900 tutkinto-opiskelijaa luokanopettajiksi ja lastentarhanopettajiksi.

Porin Yliopistokeskus:

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto (kauppakorkeakoulu ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma.

Tutkinto-opiskelijat (2017-18) noin 1 130. Opiskelijavaihtoon saapuneita: 51. Opiskelijavaihdossa ulkomailla 30.

Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK:

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita (2017-18) ammattikorkeakouluasteella (AMK) 208, ylemmmässä AMK-tutkinnossa 17.

AMK-opiskelijoita yhteensä 5345, ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita 558 ja erikoistumiskoulutuksessa 24.

Lähteet: Satakunnan korkea-asteen koulut.


Kommentit (1)

  • Henkka

    Faktalaatikosta puuttuu Satakunnan ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijaluvut. Nettitiedon mukaan yli 70 ulkomaista vaihto-opiskelijaa tuli viime syksynä SAMKissa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio