Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Näistä syistä Helsingin Sanomien vuotojutusta on tulossa kaikkien aikojen ennakkotapaus Suomessa: "En muista vastaavaa"

Helsingin Sanomien puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevästä jutusta on tulossa ennakkotapaus Suomessa. Tapaus voi vaikuttaa siihen, miten jatkossa asiakirjoja käsitellään julkisuudessa ja miten halukkaita tietolähteet ovat luovuttamaan tietoa. Näin sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta. –Tämäntyyppistä asiaa ei ole ollut tiettävästi esillä Suomessa aiemmin, Korpisaari kertoo. Tähän asti toimitukset ovat Suomessa professorin mukaan yleensä ajatelleet, ettei salassa pidettävien tietojen julkaisusta ole seuraamuksia medialle. Mediat pitävät viimeiseen asti kiinni lähdesuojasta. Jos vuotaja paljastuu muuta kautta poliisitutkinnassa, se voi professorin mukaan johtaa siihen, etteivät tietolähteet ole yhtä halukkaita luovuttamaan tietoja jatkossa. Tapauksessa on monia piirteitä, minkä takia se on Suomessa erittäin harvinainen. Helsingin Sanomat kertoi, että poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla. Halminen vasaroi hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen lopullisesti sen sisältämät tiedot. Savun vuoksi hän kutsui palokunnan paikalle. Palokunnan mukana tuli myös poliisipartio, joka kutsui apuvoimia saatuaan selville, kuka Halminen on. Keskusrikospoliisin mukaan kyseessä on erityinen kotietsintä, jolloin paikalla on etsintävaltuutettu, mutta lupaa oikeudelta ei ole. Korpisaari ei ota suoraan kantaa Helsingin Sanomien tapaukseen, mutta kommentoi yleisellä tasolla. –Toimittajaan kohdistuvat kotietsinnät ovat Suomessa todella harvinaisia. En muista vastaavaa tapahtuneen Suomessa. Keskusrikospoliisin mukaan rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Esitutkinnan kohteena ovat vuotajan lisäksi myös se, onko turvallisuussalaisuuksia oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa. Toimittajalta takavarikoitiin materiaalia ja laitteita. Korpisaari sanoo, että etsintävaltuutetun pitää varmistaa, ettei lähdesuoja vaarannu, jos toimittajalla on tietoa muihin juttuihin liittyen. –Poliisi ei saa käyttää muiden juttujen materiaalia hyödyksi. Etsintävaltuutetun pitää varmistaa, ettei näiden juttujen tietolähde paljastu. Yleensä toimittajat ovat olleet syytettyinä kunnianloukkauksista tai yksityiselämää loukkaavista tiedon levittämisistä. Nämäkin tapaukset ovat Korpisaaren mukaan yhä harvinaisempia, koska korkein oikeus on hylännyt monia syytteitä. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikosnimikkeenä kovempi, koska siitä voi uhata vankeustuomio. –Vankeustuomion uhka tarkoittaa sitä, että poliisilla on tutkinnassa enemmän pakkokeinoja käytössä. Kotietsintä ei olisi mahdollista muuten. Toimittajaan kohdistuvat pakkokeinot ovat Suomessa todella harvinaisia. Kauppalehden päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi pitää harvinaisena kotietsinnän lisäksi myös rikosnimikettä. Ahosniemi kommentoi Ylelle , ettei hän näe HS:n jutussa mitään, mikä vaarantaisi vakavasti Suomen turvallisuutta. Korpisaari kommentoi yleisellä tasolla, että myös päätoimittajaa voidaan syyttää rikoksesta. Päätoimittajaa voidaan syyttää tekijänä, jos hän on lukenut ja hyväksynyt jutun julkaistavaksi tai päätoimittajarikkomuksesta, jos hän ei ole johtanut ja valvonut toimituksen työtä. –Päätoimittaja on ollut nykyisen sananvapauslain aikana syytettynä päätoimittajarikkomuksesta vain muutaman kerran. Tekijänvastuuseen perustuvia syytteitä on esitetty enemmän. Toimittajat ovat epäiltyinä, joten heillä on oikeus olla kertomatta asioita, jotka vaikuttaisivat heidän tutkintaansa. –Heillä ei ole totuudellisuusvelvoitetta, Korpisaari kertoo.