Ministeri Saarikko kritisoi kärsimyskorvauksia saavien köyhien rankaisemista toimeentulotuessa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko aikoo ryhtyä selvittämään mahdollista lainmuutosta vahingonkorvausasiassa.

Pekka Lassila
Ministeri Saarikko kritisoi kärsimyskorvauksia saavien köyhien rankaisemista toimeentulotuessa

Ministeri Annika Saarikko pitää epäoikeudenmukaisena, että toimeentulotuen saajien on käytettävä kipu-, kärsimys- ja haittakorvaukset ruokaan ja muuhun elämiseen.

Rebekka HärkönenHelsinki

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko katsoo, että nykyinen toimeentulolaki kohtelee epäoikeudenmukaisesti onnettomuuksien ja rikosten uhreja. Hän aikoo ryhtyä selvittämään mahdollista lainmuutosta asiassa.

–Haluan uskoa, että tämän tyyppiset epäinhimillisyydet eivät olleet aikoinaan lainsäätäjän tarkoitus, ministeri Saarikko kommentoi Lännen Medialle.

Lännen Media uutisoi perjantaiaamuna, että siinä missä paremmin toimeentulevat uhrit voivat pitää kivusta, kärsimyksestä ja haitasta maksetut vahingonkorvaukset ylimääräisinä tuloina, toimeentulotuen asiakkaat joutuvat käyttämään korvaukset elämiseen.

–Otan esiin tämän asian Kelan pääjohtajan kanssa. Ennen mahdollisia lainsäädäntöön liittyviä ratkaisuja haluan Kelalta selvityksen siitä, kuinka laajasta ongelmasta on kysymys, Saarikko sanoo.

Saarikko kertoo tiedostavansa, etteivät läheskään kaikki toimeentulotuen asiakkaat välttämättä jaksa valittaa epäoikeudenmukaisiksi kokemista päätöksistä Kelaan. Jostakin päästä asiaan on kuitenkin tartuttava.

–Oikeustajua vastaan tämä varmasti sotii, ja epäoikeudenmukaiselta se kuulostaa minustakin, Saarikko sanoo.

–Koko sosiaaliturva vaatii päivittämistä. En pidä kuitenkaan pois suljettuna, etteikö tätä yksittäistä pykälää toimeentulolaissa voitaisi muuttaa nopeammin.

"Totuutta on nyt katsottava silmiin"

Toimeentulotukilaki on kaksikymmentä vuotta vanha. Ministeri Saarikko muistuttaa, että toimeentulotuen alkuperäinen tarkoitus oli olla viimesijainen ja ennen kaikkea väliaikainen tukimuoto.

–Toisin on kuitenkin käynyt. Toimeentulotuesta on tullut hirvittävän monelle ihmiselle pysyvä yhteiskunnallisen tuen muoto, perusturvan ja asumistuen ohella, Saarikko sanoo.

–Tätä totuutta on nyt katsottava silmiin. Vahingonkorvaukset eivät ole ainoa epäoikeudenmukaisuus toimeentulotuessa ja tämä kaikki huutaa sosiaaliturvan kokonaisremonttia.

Muista kansalaisten epäoikeudenmukaisiksi kokemista seikoista Saarikko nostaa esiin lapsilisistä tehdyt vähennykset toimeentulotuessa ja opiskelijat, joiden on otettava lainaa elääkseen, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

–Näitä yksityiskohtia ei välttämättä osattu huomioida aikoinaan, kun toimeentulotukilakia säädettiin.

"Purukumilla on hankala paikata"

Saarikko pitää sosiaaliturvan kokonaisuudistusta väistämättömänä ja yhtenä tärkeimmistä seuraavan vaalikauden uudistuksista.

–Muutostarpeita on lukuisia ja uudistamista on yritetty pitkään. Mutta purukumilla on hankala paikata vuotavia kohtia, kun koko sosiaaliturva vaatii remonttia, Saarikko sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on parhaillaan työn alla maksatusopas toimeentulotukikäytäntöjen yhtenäistämiseksi esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien osalta. Tämä ei kuitenkaan tuo helpotusta vahingonkorvauksia koskeviin käytäntöihin, sillä niihin tepsii vain lainmuutos.

Korvaukset käytettävä ruokaan

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, kun henkilön muut varat tai tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä päivittäisiä menoja.

Tukeen vaikuttavat henkilön kaikki tulot, myös aineettomista vahingoista kuten kivusta, kärsimyksestä tai fyysisestä haitasta maksetut korvaukset. Näitä voidaan maksaa esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai rikoksen uhrille.

Tuomioistuimet ja vakuutusyhtiöt noudattavat henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia korvausten euromääräisistä summista.

Kivusta ja särystä, haitasta ja kärsimyksestä maksettavat vahingonkorvaukset ovat verovapaita ylimääräisiä tuloja.

Toimeentulotuen saaja joutuu käyttämään korvaukset elämiseensä, sillä vahingonkorvaukset huomioidaan tuloina.

Toimeentulotukilaki tuli voimaan kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1997.


Kommentit (13)

  • Puhelinosake riittää

    Ensin ihminen ajetaan pois työmarkkinatuelta ja sitä kautta työllistymisestä.

    Tämän jälkeen siirrytään toimeentuloluukulle. Kuitenkin täälläkin voidaan nykyisin velvoittaa työnhakuun ja laskea tukea jopa 40%, vaikka ehdot ovat jo muutenkin kovemmat. Jos omistat jotain, et voi hakea tukea.

  • Perustulo

    Oikeastaan tämä tiputuspeli pitäisi jo lopettaa! Älyttömät karenssit kokonaisuudessaan pois työmarkkinatuesta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös