Maailman vanhin lääke? Mene metsään ja toimi näin – mieli ja kroppa kiittää jo vartin jälkeen

Vierailemalla erityyppisissä paikoissa löydät mieluisen maisemasi ja syvennät luontosuhdettasi.

Kimmo Penttinen
Maailman vanhin lääke? Mene metsään ja toimi näin – mieli ja kroppa kiittää jo vartin jälkeen

Marko Leppänen tuntee terveysmetsien vaikutuksen. Hän on luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt maantieteilijä, jolla on pitkä kokemus myös luonto-opastuksista.

Saara Kärki

Kannattaa mennä metsään. Jo 15–20 minuutin metsässä oleskelun jälkeen sydämesi leposyke seestyy ja sykevälivaihtelu kasvaa.

Metsän terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti koko 2000-luku ja on huomattu, että luonnossa oleskelu elvyttää. Se auttaa muun muassa stressistä toipumiseen sekä parantaa keskittymiskykyä.

Lisäksi on vahvoja viitteitä siitä, että luonnosta saatavat mikrobit suojaavat terveyttämme.

Virkistymisen aiheuttaa evoluution hitaus. Olemme nimittäin jo lajimme alkuvaiheessa sopeutuneet luonnonympäristöön ja edelleen koemme luonnon omimmaksi ympäristöksemme. Kehomme alkaa rauhoittua jo ennen kuin huomaammekaan.

Maantieteilijä Marko Leppänen ja biologi Adela Pajunen osallistuivat vuosina 2014–17 maa- ja metsätalousministeriön Terveysmetsä-hankkeeseen, jonka seurauksena he julkaisivat Terveysmetsä-teoksen.

Teos johdattaa lukijansa hyvinvointia edesauttavan metsän siimekseen.

–  Metsässä virkistyminen tapahtuu psykologisten porttien kautta. Luonnossa tulee liikuttua kuin huomaamattaan ja liikkuminen itsessään lisää elinvoimaa ja luovuutta, Leppänen kertoo.

Luonnossa sama liikuttu määrä kuin salilla tai treeneissä, tuntuu kevyemmältä.

Metsässä kannattaa hengittää syvään, sillä metsäilma sisältää orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, joilla arvellaan olevan hyvinvointivaikutuksia.

Mitä useammin liikut luonnossa, sen parempi. Luonnonvarakeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnon terveyshyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta.

– Luontosuhteen rakentamisen kannalta olisi hyvä käydä mahdollisimman monipuolisissa paikoissa. Samalla pääsee muodostamaan käsityksensä siitä, mistä pitää. Mihin tekee mieli palata, Leppänen kertoo.

Kimmo Penttinen
Elvyttävä ympäristö on luonnontilainen.

Elvyttävä ympäristö on luonnontilainen.

Eri elämäntilanteissa houkuttelevat erilaiset paikat. Kun on tarve nuolla haavojaan, houkuttelee suojainen siimes. Kallioniemille ja aavan meren ääreen on hyvä hakeutua silloin, kun kaipaa puhuria ja tuuletusta.

Metsien välillä on laatueroja. Toisista saa enemmän hyvinvointihyötyä kuin toisista.

Ei kuitenkaan pidä ajatella, että terveyttä edistävän luontokokemuksen voi saada vain taipaleen takana olevista erämaista. Nuori taimikkokin voi tarjota lukuisia hyötyjä. Tärkeintä on, että lähtee luontoon.

Suomalainen on erityisasemassa metsien suhteen. Maassamme on 4500 puuta henkilöä kohden. Se on kymmenen kertaa enemmän ”puuomaa” kuin maailman asukkailla keskimäärin.

– Hyvä haaste koko kansakunnalle olisi, että ottaisimme metsäpolut käyttöömme ja pitäisimme auki ne, jotka ovat umpeutumassa. Kesän lämmössä kannattaa myös hakeutua kalliopaljastumille ja tepastella niillä paljain jaloin. Jalkalääketieteen edustajien mukaan sillä on suotuisia vaikutuksia terveyteen. Lisäksi se on erittäin virkistävää, Leppänen summaa.

Varsinkin alle 12-vuotiaiden lasten olisi hyvä olla paljon luonnossa. Biofilia-teorian mukaan ihmisellä on luontainen tuttuus ja rakkaus luontoympäristöön. Jotta se vahvistuisi ja aktivoituisi, tulisi lapselle tarjota säännöllistä luontoaltistusta.

Kaikkia metsä ei houkuta. Se voi tuntua vaivalloiselta ja epäkiinnostavalta. Tutustuminen tulisi aloittaa samoin kuin kylmään veteen meno: askel kerrallaan totuttelemalla.

Leppänen uskoo, että kun motivaatio on tarpeeksi korkea, henkilö myös innostuu järjestämään aikaa luontokokemuksille.

– Kysehän on priorisoinnista. Jos luottaa siihen, että luonnossa käynnistä on hyötyä, niin kyllä sille varmasti järjestää aikaa. Onhan meillä aikaa katsella tv:täkin, Leppänen tuumaa.

Luonnossa käymisen ei silti ole syytä muodostua suorittamiseksi. Jo pelkkä metsässä käyskentely on hyväksi, mutta tutkimukset osoittavat, että tietoinen kontaktin otto ja erilaiset harjoitteet lisäävät metsän terveyshyötyjä entisestään.

Stressi on taustatekijänä moneen nykypäivän ongelmaan.

Eräässä meta-analyysissa tarkasteltiin pariakymmentä korkeatasoista väestötutkimusta eri maista ja havaittiin erilaisten mielenterveysongelmien olevan keskimäärin 38 prosenttia yleisempiä urbaanialueilla kuin maaseudulla.

– Ero on niin huomattava, että viherympäristön täytyy olla siinä merkittävässä roolissa, Leppänen kertoo.

Vuosittain lähes 300 000 ihmistä muuttaa Suomessa uudelle paikkakunnalle. Leppänen rohkaisee tutustumaan oman lähiluontoon.

Koe metsänterveyshyödyt

Kävele ensin vähintään puoli kilometriä, jotta jännityksesi purkaantuu.

Pysähdy ja kuuntele hiljaisuutta. Hengitä muutaman minuutin ajan hitaasti syvään ja rentouta hartiasi. Älä kuitenkaan liioittele, vaan hengitä mukavasti ja luontevasti. Tunne jännityksen poistuminen.

Kävele metsässä paljain jaloin. Kokeile kävelyä eri pinnoilla: kostealla rahkasammaleella tai paljaalla kalliolla.

Aseta kädet lanteille ja ota tukeva asento. Taivuta varovasti selkää taaksepäin ja anna niskan taipua selkärangan jatkeena. Katso taivasta ja tunne taivutus. Kohottaudu välillä lepäämään ja toista harjoitus.

Raikasta kasvosi luonnon vedellä. Kauho puron, lähteen tai järven raikasta vettä naamallesi ja tunne sen elähdyttävä vaikutus.

Lähteet: Leppänen, Pajunen: Terveysmetsä -teos, Tyrväinen, Savonen, Simkin: Kohti suomalaista terveysmetsän mallia -julkaisu


Kommentit (1)

  • Kaapo

    Täällä Nuuksion suunnalla asuvana täytyy ymmärtää olla kiitollinen monipuolisista ulkoilumaastoista 😌🚶‍♂️🚶‍♀️👌👍

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös