Lukiolaisen kirjalasku ei kevenny digitaalisuudella – päivittyvät materiaalit kysyvät rahaa

Marttiina Sairanen
Lukiolaisen kirjalasku ei kevenny digitaalisuudella – päivittyvät materiaalit kysyvät rahaa

Uudet oppikirjat ovat lukiolaisten perheille suuri satsaus. Arkistokuva.

Ossi Rajala

Erityisesti lukiolaisten kontolle tulevia kustannuksia tarkastellaan Suomessa nyt tarkasti. Sunnuntaina varmistui, että maksutonta toisen asteen opetusta ajava kansalaisaloite etenee eduskuntaan asti.

Lukio-opintoihin liittyvien kustannusten on arvioitu olevan keskimäärin 2 500 euroa, kun kannettavan tietokoneen hinnaksi arvioidaan 600 euroa. Suuri osa kustannuksista menee kuitenkin oppikirjoihin, joita on ostettava useita lukion aikana.

Suomen Kustannusyhdistyksen tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 lukioiden oppimateriaaleja ostettiin noin 15,5 miljoonalla eurolla. Moni lukiolainen tosin hankkii mahdollisuuksien mukaan käytettyjä kirjoja tai lainaa kirjoja kavereiltaan. Tästä huolimatta kustannukset voivat olla kovia erityisesti vähävaraisille perheille.

Lukioiden oppimateriaaleista tulee pitkällä aikavälillä entistä enemmän digitaalisia, mutta tämä ei kovin paljon helpota opiskelijoiden asemaa. Digitaaliset tuotteet ovat halvempia, mutta niitä ei voi hankkia käytettyinä, kuten paperikirjoja. Näin digitaalisuus ei välttämättä luo säästöä.

Digiä voi muokata helpommin

Opetushallituksen tekemässä selvityksessä kerrotaan, ettei ero digi- ja paperikirjan välillä ole suuri. Esimerkiksi englannin kurssin painettu kirjaa maksaa 28,50 euroa ja saman kirjan digiversio 48 kuukaudeksi maksaa 25,40 euroa. Digikirja on näin hieman yli kolme euroa halvempi, mutta se ei jää pysyvästi omaksi.

Digitaaliset kirjat ovat lisäksi sellaisia, että niitä voidaan muokata herkemmin kuin painettuja kirjoja.

–Sekä sisällöt että ominaisuudet kehittyvät. Uusia ominaisuuksia tulee nopeasti digitaalisiin tuotteisiin. Painetuissa kirjoissa on tehty sisällön päivittämistä, kun on tullut esimerkiksi uutta tutkimustietoa tai on haluttu korostaa jotakin ajankohtaisemmaksi tullutta aihetta. Digipuolella myös ominaisuudet kehittyvät, kertoo erityisasiantuntija Matti Ranta Opetushallituksesta.

Näin digitaaliset materiaalit voivat uudistua paljon tiheämpään tahtiin kuin painetut edeltäjänsä.

Oppimateriaalien kustantajat päättävät opetussuunnitelmien pohjalta, minkälaisia tuotteita tarjotaan ja kuinka tiheästi niitä päivitetään uusiksi painoksiksi. Päätös uusien kirjojen ja painosten ottamisesta käyttöön on kouluilla.

–Paikallisesti voidaan hakea joustavuutta siihen, kuinka paljon uusia kirjoja otetaan käyttöön, pohtii opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta.

Opetushallitus laatii lukion opetussuunnitelman perusteet, jotka määräävät opetuksen sisällön. Opetussuunnitelman perusteita uudistetaan kuitenkin varsin harvoin, joten nämä uudistukset eivät aiheuta usein painetta oppimateriaalien päivittämiseen. Lukioissa uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on alkanut 2016. Vanhat opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2005.

Kokonaan lukiokoulutus ei tule muuttumaan digitaaliseksi.

–Digivälineet ovat vain yksi työkalu, jota kannattaa käyttää silloin, kun se on soveliasta. Työskentely pelkästään digitaalisilla materiaaleilla ei ole tavoiteltava asia. Sähköiset ylioppilaskokeet varmasti lisäävät digimateriaalien käyttöä, Ranta pohtii.


Kommentit (2)

  • sepeteus

    Ennen sanottiin että kirjan tekemisen suurin kustannus on painokulut.
    Nyt kun on siirrytty digiaikaan luulisi ”digikirjojen” hinnan halventuneen, mutta, mitä onkaan tapahtunut osa kirjoista jopa kallistunut ja jos hintaa tiputettu niin vaikutus on ollut 30€ kirjasta noin 2€ hinnasta pois.
    Toinen ihmetys digiaikana on kun kirjaan listään vaikka 3 sivua, niin on pakko ostaa koko digikirja, eikä vaan päivitetty/muutetut sivut. Sanoisin että upeaa rahansiirtoa kustantajille, mitä väliä vanhempien on pakko maksaa.
    Eihän se valmiin PDF:n lataaminen nettiin voi paljon maksaa, verrattuna kun ennen siirrettiin PDF ym kautta painokoneseen, koneet pyöri paperia, väriä kului ja ja tuli vielä kaikki kuljetus ja jakelukustannukset.
    Siis kysymys oikeastaan kuuluukin mikä siinä ”digikirjassa” nyt sitten niin paljon maksaa, muu kuin voiton maksimointi???????

  • Nimetön

    Sellainen tieto, mitä ylipäätään kannattaa opettaa, ei juurikaan muutu. Siksi on täysin naurettavaa, että joka vuosi pitäisi ostaa uudet oppikirjat. Lukioissa pitäisi lähteä siitä, että samoja kirjoja käytetään vuosi vuoden jälkeen, kunnes jokin asia on aivan oikeasti muuttunut.

    Jos joku yksittäisen valtion tai kaupungin nimi muuttuu, sitä varten ei tarvita kokonaista uutta kirjaa, vaan vanhan nimen voi yliviivata ja kirjoittaa uuden tilalle. Tämä kirjasoppa lienee opettajien tai opetushallituksen ja kirjapainojen yhteisesti luomaa pakkosyöttöä ja rahastusta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio