Kolumnit

Leivinpaperin ostamista tärkeämpää on kertoa nuorelle, että kotiin voi aina tulla

Leivinpaperin ostamista tärkeämpää on kertoa nuorelle, että kotiin voi aina tulla
Johanna Puukka

Heidät on erottanut viime päivinä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokaupunkien suurmarketeissa ostoskärryjen sisällöstä.

Täysiin kärryihin on pakattu paistinlastaa, lakanaa, astioita, leivinpaperia, siivousvälineitä ja useampi pussi pastaa ja muuta säilyvää muonaa.

Kärryä on työntänyt äiti tai isä, jolla on tuskainen mutta määrätietoinen katse: "Täytän jääkaapin, ostan alkutarvikkeet, ja kyllä lapsi sitten pärjää omillaan".

Vierellä on kulkenut nuori aikuinen, joka on pälyillyt hieman hämillään ympärilleen: "Tässä sitä otetaan pitkää askelta itsenäiseen elämään, mutta uutta on niin paljon. Miten pärjään?".

Elokuun vaihtuessa syyskuuksi on muuttolintujen aika. Viimekeväisessä korkeakoulujen yhteishaussa 151 440 opiskeluintoista haki opiskelupaikkaa, joka lohkesi 46 828:lle. Iso osa heistä on nuoria, jotka muuttavat nyt pois kotoa ja ottavat samalla täyden vastuun arjestaan.

Mennyt kesä ei heillä ole ollut niin huoleton kuin aiemmat. He ovat kilvoitelleet asuntomarkkinoilla, tilanneet opiskelijakorttia, rullailleet Kelan, oppilaitoksen, VR:n, Matkahuollon ja vakuutusyhtiöiden nettisivuilla. Muuttoilmoitus on pitänyt hoitaa ja sähkösopimuskin tehdä.

He ovat tuskailleet hankintojen hintaa ja vastailleet sukulaisten uteliaisiin tiedusteluihin elämänvaiheesta. He ovat murahtaneet ainakin viidennen kerran joojoo vanhempiensa tivauksiin opinto- ja asumistuen hakemisesta.

Vanha tuttu kaveriporukkakin on hajoamassa vähitellen kuka mihinkin. Ei ihme, että nuorta voi vähän jännittää. Vanhemmat jakavat tunteen.

Vanhemmilla on aina valmiina neuvojen pitkä lista: Nuku kunnolla, syö monipuolisesti ja ole valpas. Pidä itsestäsi huolta, älä ole yksin, vaan hakeudu toisten opiskelijoiden joukkoon. Opiskele ahkerasti, mutta muista myös levätä. Kanna vastuusi ja pärjää.

Tärkeämpää kuin leivinpaperin ostaminen on muistaa kertoa poismuuttavalle nuorelle, että yksin ei tarvitse pärjätä. Kotiin voi aina soittaa ja tulla.

Opiskelijaa varten ovat olemassa myös oppilaitokset, opiskelijoiden terveydenhuolto ja opiskelijajärjestöt. Niistäkin kannattaa neuvoja ja tukea hakea.

Syksyssä ja lapsen lentämisessä pesästä on aina haikeutta ja luopumisen tuskaa, mutta myös uuden odotusta. Sitä tunnetta eivät vanhemmat välttämättä heti tavoita, kun eron hetki on liian tuore.

Joskus se hetki on myös liian raskas. Silloin vanhemman pitää etsiä oma vertaistukensa – puolisosta, toisista vanhemmista tai vaikka perheneuvolasta. Pesästä lentäneeseen ei saa ripustautua, jotta hänen siipiensä alle voi kertyä ihan omaa nostetta.

Soitto säännöllisin välein ja sopivan harvakseltaan on sen sijaan suotavaa.

Se tekee selväksi, että kotiväki välittää.


Kommentit (3)

  • Mari

    Juu on tärkeää ja mutta on tärkeää myös vanhemmille jos aikuinen nuori opiskelee ammattikorkeakoulussa ja vanhempi kyllä lapseensa luottaa mutta miten on koulun luottamus vanhemmille meidän lapsia aikuisiahan sielä opiskelee ei koulua ole ilman opiskelijoita .kyllä koulujen pitää ottaa myös vastuuta kun järjestetään koulun optetus opintoviikkoja ulkomailla.ettei oppilaan tarvitse matkustaa yksin tai kahdestaan ja opettaja tulee myöhemmin.ja matkakustannukset jotuu maksamaan itse.vielä .näin on käyny missä koulun vastuu matkalla opiskelijalle tähän täytyy saada muutos

  • Kotiin voi aina tulla

    Viisas ja ajankohtainen kolumni. Muistan hyvin tämän ostoskärryvaiheen. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta siihen, kaikki nuoret eivät halua vanhempien apua, kaikki vanhemmat haluaisivat kuitenkin auttaa ja tasoittaa tietä pesästä lähtijöille. Viisautta on antaa ilmaa siipien alle, olla tavoitettavissa, antaa neuvoja kun niitä kysytään, olla henkisesti läsnä, myötäelää, rakastaa, hyväksyä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös